Ruoka-allerginen lapsi – yhdenvertaisuus testissä koulussa ja varhaiskasvatuksessa

Tweet

Ruoka-allergialasten huoltajat, Allergia-, iho- ja astmaliitto ja Pirkanmaan Allergia- ja Astmayhdistys ovat huolissaan yhdenvertaisuuden toteutumisesta varhaiskasvatuksen ja koulun ruokailuissa. Ruoka-allergiset lapset ovat joutuneet kokemaan epäreiluutta, jäämään ilman ravitsevaa ruokaa ja herkkuhetkinä lapsi on saanut tylsän korvikkeen.

Ruoka-allergisia lapsia on asetettu eriarvoiseen asemaan erityisruokavalionsa takia. Kuitenkin perustuslain 6 §:n mukaan ”ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä. Ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella. Lapsia on kohdeltava tasa-arvoisesti yksilöinä, ja heidän tulee saada vaikuttaa itseään koskeviin asioihin kehitystään vastaavasti.”

Ruuan samankaltaisuus ja ravitsemuksellisuus

Perheet ovat kertoneet, että ruoka-allergisen lapsen lounaalta saattaa puuttua selkeä proteiininlähde. Se ei ole oikein.

Ruoka-allergisen ruuan ja juoman tulee olla samankaltaista ja ravitsemuksellisesti yhtä hyvää kuin muidenkin. Varhaiskasvatuslain 11 §:n mukaan ”varhaiskasvatuksessa olevalle lapselle on järjestettävä lapsen ravitsemustarpeet täyttävä terveellinen ja tarpeellinen ravinto, jollei muun kuin päiväkodissa tai perhepäivähoidossa annetun varhaiskasvatuksen luonteesta muuta johdu.” Perusopetuslain 31 §:n 2 momentin mukaan ”opetukseen osallistuvalle on annettava jokaisena työpäivänä tarkoituksenmukaisesti järjestetty ja ohjattu, täysipainoinen maksuton ateria.”

Valtion ravitsemusneuvottelukunnan kouluruokailusuosituksessa (2017, 20) lukee, että täysipainoinen ateria on energiamäärältään riittävä, ravintoainetiheä ja ravitsemussuositusten mukaisesti koostettu.

Ruoka-allergiat huomioitava myös erikoispäivinä

Perheiden kokemusten mukaan juhlapäivänä lapselle on saatettu tarjota mustikkakeittoa, kun muut ovat saaneet jäätelön. Retkellä muut ovat paistaneet grillimakkaraa, mutta ruoka-allergiselle lapselle on ollut keitetty bataatti.

Yhdenvertaisuus kattaa myös varhaiskasvatuksen tai koulun erikoispäivät. Erikoispäivä voi olla esimerkiksi joulujuhla, ulkoliikuntapäivä, retki, vierailu, synttärijuhlinta, luokkaretki tai leirikoulu. Erikoispäivinä tarjottaviin ruokiin tai eväisiin koskevat samat vaatimukset kuin tavallisen varhaiskasvatus- tai koulupäivän ateriaan. Valtion ravitsemusneuvottelukunnan kouluruokailusuosituksen (2017, 20) mukaan aterian tulee olla riittävä myös retkipäivinä ja teemapäivinä.

Erikoispäivä voi olla myös ryhmän tai luokan yhteinen leivontahetki, jolloin leivotaan esimerkiksi joulupipareita tai laskiaispullia. Leivontahetket eivät saa asettaa lapsia eriarvoiseen asemaan, vaan kaikilla on oltava yhtäläinen oikeus osallistua, ruoka-allergiat huomioiden.

Ruoka-allergiat ja kotitalousopetus

Perheet ovat kertoneet, että koulu on toivonut vaikeasti ruoka-allergiselle lapselle haettavan vapautusta kotitalousopetuksesta. Ensisijaisesti opetuksen järjestäjän tulisi kuitenkin miettiä keinoja opetuksen turvalliseen järjestämiseen.

Ruoka-allergisella on muiden oppilaiden kanssa yhtäläinen oikeus osallistua kotitalousopetukseen. Perusopetuslain 30 §:n mukaan ”opetukseen osallistuvalla on työpäivinä oikeus saada opetussuunnitelman mukaista opetusta, oppilaanohjausta sekä riittävää oppimisen ja koulunkäynnin tukea heti tuen tarpeen ilmetessä.”

Ruokaa on tarjottava myös lakon aikana

Perheet ovat kertoneet, että ruokapalvelutuottaja on ohjeistanut lakon alla pakkaamaan ruoka-allergisille lapsille omat eväät. Muille lapsille on ollut tarjolla jotakin syötävää ruokapalvelutuottajan toimesta.

Varhaiskasvatuksen tai perusopetuksen järjestäjän on järjestettävä ruokailu myös poliittisen lakon aikana. Apulaisoikeusasiamiehen ratkaisun (2022, 7–8) mukaan lakko ei poista kunnan velvollisuutta järjestää ruokailua laissa säädetyllä tavalla. Ateriat on myös tarjottava yhdenvertaisesti kaikille oppilaille, myös heille, joilla on ruoka-aineallergioita.

Ilmoituksenteko, jos lapsi saa sopimatonta ruokaa

Joskus voi käydä vahinko ja ruoka-allerginen lapsi saa varhaiskasvatuksessa tai koulussa ruokaa, joka ei hänelle sovi. Silloin huoltajan kannattaa tehdä ilmoitus sähköiseen ympäristöterveydenhuollon palveluun eli ilppa-ilmoituspalveluun: www.ilppa.fi. Näin vahinko tilanne kirjautuu rekistereihin ja ammattilaisten kesken voidaan käydä läpi prosessia, jotta vastaavilta vaaratilanteilta vältyttäisiin tulevaisuudessa.

Ruoka-allerginen lapsi ansaitsee yhtä hyvää kuin muutkin

Lapsi ei ole itse valinnut olla ruoka-allerginen. Ruoka-allergiat ovat iso osa hänen elämäänsä, lapsi kuitenkin syö noin viisi kertaa päivässä. Turvataanhan yhdessä ruoka-allergisen lapsen ravitsemus ja autetaan muodostamaan terve ruokasuhde. Se voi vaatia aikuisilta ammattilaisilta viitseliäisyyttä ja kekseliäisyyttä, mutta se kannattaa. Jokainen ruoka-allerginen lapsi on yhtä tärkeä kuin muutkin.

Kirjoittajat

Ilona Mähönen ja Jonna Nurminen, Pirkanmaan Allergia- ja Astmayhdistys
Anu Sauliala, Allergia-, iho- ja astmaliitto

Lähteet

• Apulaisoikeusasiamiehen ratkaisu: Ruokailun järjestäminen kaupungin kouluissa ja päiväkodeissa lakon aikana. 2022. Luettavissa: www.oikeusasiamies.fi/r/fi/ratkaisut/-/eoar/7989/2021
• Perusopetuslaki. Luettavissa: https://finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1998/19980628
• Suomen perustuslaki. Luettavissa: www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990731
• Valtion ravitsemusneuvottelukunta. 2017. Syödään ja opitaan yhdessä -kouluruokailusuositus. Luettavissa: https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-302-791-6
• Varhaiskasvatuslaki. Luettavissa: https://finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2018/20180540