Savuttomuus 2017: Unohtiko terveydenhuolto lähes miljoona tupakoitsijaa?

Tweet

Suomessa tupakoinnin torjunta on lainsäädännön osalta maailman kärkeä. Lisäksi meillä on kiinnitetty paljon huomiota tupakan hinnoitteluun, terveydenedistämiseen ja tutkimukseen. Heikoin lenkki tupakoinnin torjunnassa on tupakoinnin lopettamisen tukeminen terveydenhuollossa. Olemme sen suhteen jälkijunassa useisiin muihin Euroopan maihin verrattuna.

Jos tupakointia halutaan vähentää tehokkaasti, tarvitaan tupakoinnin aloittamisen ehkäisyn lisäksi aktiivista tupakasta vieroitusta. Tupakasta aiheutuneiden sairauksien kuten keuhko-, sydän- ja verisuoni- sekä syöpäsairauksien hoidossa tupakasta vieroittaminen on usein keskeinen hoitotoimenpide.

Vain 3/100 onnistuu lopettamaan pelkällä tahdonvoimalla

Tupakointiin usein liittyvä nikotiiniriippuvuus ei ole elämäntapakysymys, vaan krooninen sairaus, mitä tulee hoitaa. Tupakoinnin lopettaminen 30 vuoden iässä pidentää eliniän ennustetta jopa 10 vuotta. Myös myöhemmin lopettaville koituvat terveyshyödyt ovat kiistattomat. Aikuisten antamien tupakointimallien väheneminen ehkäisee myös nuorten tupakoinnin aloittamista.

Tupakointi aiheuttaa 1,5 miljardin euron vuosittaiset kustannukset Suomessa. Kustannukset ovat samaa luokkaa kuin astman ja allergian kustannukset yhteiskunnalle. Tupakointi on myös keskeinen sosioekonomisten terveyserojen syy. Neljä kymmenestä tupakoitsijasta yrittää lopettaa joka vuosi. Tällä hetkellä lopettamisen tuki Suomessa on hajanaista, eikä siinä ole huomioitu tupakoivien erilaisia tarpeita: esimerkiksi raskaana olevan nuoren naisen tai teinitytön tupakasta vieroitus eivät hoidu samoin keinoin. Vain kolme sadasta onnistuu lopettamaan tupakoinnin kertaluonteisella yrityksellä pelkällä tahdonvoimalla.

Tarvitaan koko terveydenhuoltoketjun kattavia toimintamalleja

Tupakasta vieroitukseen on tehokkaita hoitomenetelmiä. Tupakoinnin lopettaminen onnistuu neljä kertaa todennäköisemmin terveydenhuollon tuella kuin ilman. Tehokkainta vieroitushoitoa on lääkehoidon ja tuen yhdistäminen. Tehokas vieroitus edellyttää koko terveydenhuoltoketjun eli perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon ja apteekkien, yhteistyötä. Yksilö- ja ryhmätuen ohella digitaalisen tuen tuomat mahdollisuudet ovat tärkeitä.

Tupakka pois! on yksi Kansallisen Allergiaohjelman viidestä pääviestistä. Tupakointi on myös astman ja allergian kannalta keskeisin terveystekijä, johon voi itse vaikuttaa. Vaikka terveydenhuollon järjestelmän rooli tupakoinnin vähentämisessä on ensisijainen, tulisi hoitoa kehitettäessä myös pohtia, miten järjestöjen tarjoama vertaistuki saadaan tehokkaasti ja koko maan kattavasti nivottua osaksi hoitoketjua. Tupakoinnin vähentämiseen, vieroitukseen ja sen haittojen ehkäisyyn tarvitaankin kaikkien yhteiskunnan toimijatahojen tiivistä yhteistyötä. Järjestöjen tarjoama henkilökohtainen ja vertaisuuteen perustuva tuki tulisikin olla selkeästi tunnustettu osa hoidon kehittämistä jatkossa.  

Terveydenhuollossa tarvitaan selkeitä toimintamalleja, millä voidaan edistää systemaattista tupakasta vieroitusta.  Vieroituksessa tulee hyödyntää kaikkien terveydenhuollon ryhmien mahdollisuuksia ja osaamista tupakasta vieroituksessa. Tärkeää on tupakoinnista kysyminen ja avun tarjoaminen. Moniammatillisia toimintamalleja on otettu menestyksellisesti käyttöön mm. työterveydessä ja leikkaushoidossa. Tupakasta vieroitus on yksi kustannusvaikuttavimpia toimenpiteitä terveydenhuollossa.

Lääkärin toteuttama vieroitus on tehokkainta

Lääkärin johdolla toteutettava tupakasta vieroitus on tehokkaampaa kuin muiden terveydenhuollon ammattilaisten toteuttama. Teho lisääntyy edelleen, kun hoitoon liitetään neuvontaa ja tukea, ja potilas saa yhdenmukaisia ja lopettamista tukevia viestejä myös hoitajalta ja apteekista. Jokaisessa terveydenhuollon toimipisteessä tulisi olla vieroitukseen perehtynyt lääkäri tai hoitaja.

Yhteistyötä paremman, terveemmän ja ennen kaikkea savuttoman huomisen eteen täytyy tehdä laajasti ja määrätietoisesti. Savuton Suomi vuonna 2030 edellyttää konkreettisia tekoja. Tekojen aika on nyt!