Tähtäimessä Savuton Suomi 2030

Tweet

Kuinka moni kaipaa vielä sitä aikaa, kun julkisissa sisätiloissa sai polttaa tai ravintolaillallisen jälkeen vaatteet haisivat tupakalle monta päivää? Ei varmastikaan kukaan.

Maailma on muuttunut ja tupakan terveyshaitat tunnetaan jo laajasti. Myös tupakointiin liittyvät mielikuvat ovat muuttuneet, tupakointiin ei juurikaan liitetä positiivisia mielikuvia. Kansakunnan tavoitteena on Savuton Suomi 2030. Kohti savuttomuutta ja sen yli, nikotiinittomuuten saakka.

Vaikka savuttomuus on hyväksi kaikille, tupakka tappaa edelleen. Erityisesti lapset ja kaikenikäiset keuhkosairaat ovat alttiita tupakansavun haittavaikutuksille.

Savuttomuuteen tähtäävät kampanjat ovatkin parantaneet astmaa ja muita keuhkosairauksia sairastavien elämänlaatua ja hoitotasapainoa. Sen lisäksi että savuttomuus on yksilölle merkittävä terveysteko, myös yhteiskunta hyötyy savuttomuuden lisääntymisestä.

Tilastojen mukaan joka kolmas syöpä johtuu tupakasta ja joka viides sydän- ja verenkiertoelinten sairaus on tupakan aiheuttama. Tupakoitsijan elinikä on noin 10 vuotta lyhyempi kuin tupakoimattoman. Tupakan takia menetetäänkin terveitä työvuosia, ihmishenkiä sekä myös euroja.  

Summa, jolla tupakoinnin aiheuttamia terveyshaittoja hoidetaan, on järjettömän iso. Valistuneen arvion mukaan tupakoinnin välilliset kustannukset ovat noin 1,5 miljardia euroa vuodessa. Melko iso kasa rahaa. Tälle summalle löytyisi varmasti paljon muutakin käyttöä.

Savuttomuuteen pyrkiminen on myös eriarvoisuuden vähentämistä. Tupakoinnin terveyshaitat kasaantuvat alempiin sosioekonomisiin väestöryhmiin, ihmisiin, joilla on muitakin haasteita esimerkiksi terveyden, elämänhallinnan tai taloudenpidon kanssa. Parhaiten toimeentulevat sekä koulutetuimmat ovat terveempiä ja polttavat vähemmän tupakkaa. Siksi savuttomuuden tukeminen kaventaa myös terveyseroja.

Lähes kaikki tietävät, että tupakka aiheuttaa keuhkosyöpää ja keuhkoahtaumatautia. Mutta myös astmaa ja muita keuhkosairauksia sairastavat ovat erityisen alttiita tupakoinnin aiheuttamille haitoille.

Astmaa sairastavan nopein tapa helpottaa astmaoireita on lopettaa tupakointi sekä altistuminen passiiviselle tupakoinnille. Tupakointi heikentää astmalääkkeiden tehoa ja tupakansavu voi yksistään olla astmaa pahentava ärsyke. Siksi astmakontrollien yhteydessä on tärkeää ottaa puheeksi myös tupakointi ja kannustaa savuttomuuteen.

Savuttomuus auttaa ehkäisemään allergioita ja astmaa. Tutkimustieto osoittaa, että tupakansavulle altistuneet lapset ovat alttiimpia allergioille ja sairastavat muita enemmän hengitystieinfektioita, astmaa ja korvatulehduksia. Lapsia pitää siis suojella passiivisen tupakoinnin haitoilta.

Myös syntymättömiä lapsia pitää suojella, sillä sikiöaikana tupakalle altistuneet vauvat altistuvat terveyshaitoille jo kohdussa. Raskaudenaikainen tupakointi lisää esimerkiksi kätkytkuoleman riskiä. Neuvolat ovat tehneet hyvää työtä valistaessaan perheitä tupakoinnin ja passiivisen tupakoinnin haitoista.

Lainsäätäjät ovat omalta osaltaan huolehtineet lasten suojelusta, sillä tänä vuonna toukokuussa astui voimaan lakimuutos, joka kieltää tupakoinnin leikkipuistoissa sekä kesäaikaan myös uimarannoilla. Samalla kiellettiin tupakointi autossa, jos kyydissä on alle 15-vuotias lapsi.  

Tupakkateollisuus ei tietenkään halua päästää irti tuottavasta bisneksestä. Markkinoille onkin tullut erilaisia nikotiinia sisältäviä uusia tuotteita, jotta sekä aiemmin tupakoineet, mutta myös uudet käyttäjät pysyisivät nikotiinivalmisteiden kuluttajina.

Hyvä esimerkki on sähkösavukkeet. Tupakkateollisuus on pyrkinyt markkinoimaan sähkösavukkeita parempana vaihtoehtona tupakalle, vaikka sähkötupakan negatiiviset terveysvaikutukset tunnetaan jo. Toistaiseksi sähkösavukkeet ovat Suomessa jääneet vain pienen käyttäjäkunnan harrastukseksi.

Maailmalta tulee kuitenkin huolestuttavia uutisia liittyen sähkösavukkeisiin. Ovelat tupakkatehtailijat ovat saaneet nuorison kiinnostumaan ja mainostamaan sähkösavukkeita sosiaalisessa mediassa. TikTok-videot tuovat maailmalla trendaavat ilmiöt nopeasti myös tänne meille.

Nyt jos koskaan täytyy toivoa, että määrätietoinen valistus ja medialukutaito suojelevat suomalaisia lapsia ja nuoria tämän ilmiön haitoilta. Myös viranomaisten pitää olla valppaana ja sulkea mahdolliset lainsäädännön porsaanreiät, jotta nämä haitalliset tuotteet eivät pääsisi leviämään lasten ja nuorten keskuudessa.

Savuton Suomi 2030 on tavoite ja maali, jota kohti mennään. Se vaatii monialaista yhteistyötä, aktiivisia verkostoja sekä jatkuvaa valistustyötä. Tupakoivat tarvitsevat myös edelleen apua, tukea ja toimivia menetelmiä matkalla kohti savuttomuutta. Tukea pitää tarjota ilman syyllistämistä.  

Tupakoinnin terveyshaittoja ei kuitenkaan pidä vähätellä ja siksi tupakointi pitää ottaa puheeksi säännöllisesti terveydenhuollossa.  Tiedetään, että lyhytkin terveydenhuollon henkilöstön tekemä vieroitusohjaus on tehokas keino tukea tupakoitsijaa pääsemään eroon riippuvuudesta.  

Myös läheisen ihmisen kannustus tupakoimattomuuteen voi motivoida lopettamaan. Keskustelu tupakkatuotteiden haitallisuudesta kannattaa aina, sillä keskimäärin tarvitaan 3–4 lopetusyritystä ennen kuin tupakoija pääsee eroon nikotiinituotteista.

Katariina Ijäs
asiantuntija, allergia, iho ja astma
Allergia-, iho- ja astmaliitto

 
Lähteet: 

Helsingin Sanomat 2022. Taidokkaat savuketemput villitsevät nuoria somessa – Näin sähkötupakoita hivutetaan lapsille vanhempien selän takana

Terveyskirjasto 2020. Tupakka ja sairaudet

THL 2019. Tupakkatuotteet ja puheeksiotto

THL 2022. Tupakka