Terveisiä Georgiasta, Yhdysvalloista!

Tweet

Eli miten sujuu vaihto-oppilasvuosi harvinaisen ihosairauden ja allergioiden kanssa.

Hei! Minä olen Aino Toija, 17-vuotias tyttö Helsingistä. Opiskelen Helsingin Rudolf Steiner -koulussa lukiossa esittävän taiteen linjalla toista vuotta. Tai no, vasta yksi vuosi Suomen lukiota on takana, sillä olen vaihto-oppilaana Yhdysvalloissa, tarkemmin Georgian osavaltiossa 2022–2023 lukuvuoden ajan.

Idean lähteä vaihtoon sain isoveljeltäni Leeviltä, kun hän oli New Yorkissa vaihto-oppilaana vuosina 2015–2016. Siitä lähtien olen itsekin haaveillut vaihtoon lähdöstä. Minulle lähteminen oli kuitenkin hieman isompi prosessi harvinaisen sairauteni Nethertonin syndrooman vuoksi.

Ensinnäkin piti puhua lääkäreiden kanssa, kuinka sairauteni hoito tehdään ulkomailla ja kuinka kaikki lääkkeeni saadaan Amerikkaan asti. Toiseksi piti löytää sopiva perhe, joka oli valmis soveltamaan omaa arkeaan ihonhoitoni vuoksi. Äitini laittoi Facebookiin ilmoituksen, että etsisin isäntäperhettä. Tällaisen “pienen” viestiketjun kautta löytyi sopiva perhe täältä Georgiasta.

Amerikan isäntäperheessä asun äidin, isän, isoäidin, 14-vuotiaan siskon ja kahden koiran kanssa. Tilaa kotona on amerikkalaiseen tyyliin paljon, minullakin on oman huoneen yhteydessä oma vaatehuone ja kylpyhuone.  “Pikkusiskollani” on myös eräänlainen iktyoosi, joten tälle perheelle ihonhoito oli tuttua!

Hoidan ihoani käymällä aamuisin kylvyssä ja iltaisin suihkussa, joiden jälkeen rasvaan ihoni kauttaaltaan. Kasvoihini laitan rasvaa useasti päivän mittaan ja 10 päivän välein laitan lääkeinfuusion. Isoin kysymyshän oli, että kuinka saan kaikki rasvat ja infuusiotarvikkeet tänne Amerikkaan. No, homma hoituu siten, että vanhempani lähettävät minulle aina muutaman kuukauden välein ison paketillisen rasvaa ja ihonhoitotarvikkeita.

Sairauteeni kuuluu iho-oireiden lisäksi monia ruoka-aineallergioita, kuten vehnä, kananmuna ja pähkinät. Täällä Amerikassa ollessani kaikki on kuitenkin sujunut tosi hyvin, kaupasta melkeinpä kaikkea löytyy gluteenittomana. Ainoa “ongelma” on, ettei pikaruokaravintoloista tahdo löytyä gluteenittomia vaihtoehtoja, mutta se nyt on pieni asia. 

Georgiassa ilmasto on lämmin ja kostea. Kesällä oli todella kuuma, päivittäin yli +30 astetta. Tammikuussakin oli päivällä +20 astetta. Yleensä oli viileämpi, mutta kuitenkin lämmin verrattuna Suomen talveen. Syksy oli täällä mukavinta aikaa, koska oli lämmin, mutta ei tukahduttavan kuuma ja oli vielä kaiken lisäksi hyvin kostea ilma, josta ihoni tykkäsi kovasti. Huomaan, että se on paremmassa kunnossa ja tuntuukin paremmalta. 

Hienoin kokemukseni oli, kun kävimme syyslomalla Universal Studiosilla ja Disney Worldissa Floridassa. Se oli pitkäaikaisen unelmani täyttymys! Voin suositella kaikille matkaa Disney Worldiin, etenkin Universalilla vuoristoradat olivat priimaa ja koko Disney World tuntui ihan kuin olisi itse elänyt Disney-elokuvassa.

Voin ehdottomasti suositella myös vaihto-oppilasvuotta! Tämä vuosi on upea ja ainutlaatuinen kokemus, vaikka ei se pelkästään helppoa ole. Välillä tulee koti-ikävä, ja välillä taas ei huvittaisi palata Suomeen ollenkaan. Tietenkin olen innoissani kotiin tulosta, jotta saan taas nähdä ystäväni ja perheeni, mutta tiedän että minulle tulee vielä ikävä takaisin Amerikkaan. 

Olen nyt ollut täällä heinäkuun lopusta lähtien ja palaan takaisin kotiin kesäkuussa eli yli puolet koko ajastani Jenkeissä on jo kulunut. Täällä on ollut oikein mukavaa. Alussa tuli pieni kulttuurishokki, koska kaikki on niin erilaista kuin Suomessa. Isoin ero on ehkä se, että täällä ei kulje julkista liikennettä ja kävelyteitäkin on harvassa. Siispä kaikkialle, minne ikinä haluaakaan mennä, täytyy ajaa itse. Ja tietenkään, kun minulla ei ole ajokorttia, niin aina pitää kysyä kyytiä. Menoni ovat siis hyvin riippuvia muiden ihmisten aikataulusta, mikä on välillä ärsyttävää.

Koulunkäyntikin on täällä hyvin erilaista kuin Suomessa ja erityisesti koulun koko: Suomessa koulussani on noin 300–400 oppilasta, kun taas täällä koulussani on noin 2500 oppilasta. Kukaan ei koulussa ihmettele ihoani tai kommentoi ikävästi. Olen saanut täällä helposti kavereita. Kieltämättä kavereiden saaminen oli vaikeampaa kuin mitä luulin, mutta se johtuu vain siitä, että on iso koulu ja jokaisella oppitunnilla eri oppilaat. Vaati paljon vaivaa itseltä tutustua uusiin ihmisiin ja olla aktiivinen. 

Jos sinua vähänkään kiinnostaa vaihto-oppilasvuosi: tee se, mutta älä oleta, että se on koko ajan pelkkää ruusuilla tanssimista. Kun on tällainen päivittäistä hoitoa vaativa pitkäaikaissairaus, se tuo rajoitteita vaihto-oppilasvuoden toteutumiseksi. Tiedän, että vanhemmillani oli kova työ järjestäessä käytännön asioita vuoden mahdollistamiseksi. Kannattaa siis ajoissa alkaa suunnitella vaihtovuotta!

Näistä kokemuksistamme viisastuneena annamme äidin kanssa mielellämme vinkkejä. Joten olethan yhteydessä, jos haaveilet vaihto-oppilasvuodesta. Yhteystietomme saa Allergia-, iho- ja astmaliitosta!

Aino Toija

P.S. Suuri kiitos Suomen Iktyoosiyhdistyksen myöntämästä avustuksesta, jonka sain Iktyoosilasten rahastosta.

Jos haluat yhteyden kirjoittajaan, laita viestiä Allergia-, iho- ja astmaliittoon: aino.loikkanen@allergia.fi