Pitkälle on edetty tuoksuyliherkkyyden ja allergioiden ymmärtämisessä. Äitini on aina ollut tuoksuyliherkkä ihminen - hän saa päänsäryn kielontuoksusta. Muistan kun olin pieni, etteivät monet ottaneet tätä herkkyyttä todesta.
EU-lainsäädännöllä voidaan vaikuttaa allergikkojen elämään.
Vuonna 1999 EU-tasolla määriteltiin 26 kosmetiikkatuotteissa käytettävää tuoksumolekyyliä, joiden käyttö tulee ilmoittaa pakkauksessa. Näiden molekyylien oli todettu aiheuttavan allergiaa 1-3 prosentille eurooppalaisista.
Kemikaalien yksittäis- ja kerrannaisvaikutuksiin liittyvä tutkimus edistyy koko ajan. Vuonna 2011 Euroopan komission alainen kuluttajansuojan tieteellinen komitea tekikin ehdotuksen siitä, että muutamat korkeariskisimmät hajustekemikaalit tulisi kokonaan kieltää ja joidenkin käyttöä rajoittaa.
Tähän tieteelliseen arvioon pohjautuen komissio aloitti lainsäädäntöprosessin, jossa kiellettäisiin esimerkiksi puuaineksesta saatava Chanel 5 -tuoksussa käytettävä molekyyli sekä synteettisen kielon tuoksun tuova molekyyli (HICC). Komissio ehdotti lisäksi nykyistä laajempaa listaa molekyyleistä, jotka tulee merkitä hajusteiden tuotesisältöön.
Komissio on vedonnut sisäisiin organisaatiomuutoksiin syinä lakiehdotuksen hitaalle etenemiselle. Oman ripauksen prosessiin tuo myös hajuvesiteollisuus, jonka ehdotetut uudistukset ajaisivat etsimään korvaavia molekyylejä ja uudistamaan pakkausmerkintöjään.
Tuoksumolekyylien terveydelliset haittavaikutukset on otettava vakavasti. Tiivistyvät asuin- ja elinympäristöt tulisi jatkossakin olla sellaisia, joiden ilmaa voi hengittää turvallisesti ilman pelkoa allergiakohtauksista tai karsinogeenisistä tai hormonitoimintaa häiritsevistä vaikutuksista. Tähän tarvitaan ripeästi tiukempaa eurooppalaista lainsäädäntöä.
Sirpa Pietikäinen
Europarlamentaarikko Sirpa Pietikäinen kirjoittaa Brysselistä tuulee -kolumnia Allergia & Astma -lehteen. Julkaisemme kolumnin poikkeuksellisesti myös blogissa.