Aihe on sen verran uusi, mutta tunnistettavissa yhteiskunnassamme, että se on noussut helposti esiin mediassa, kunnissa, kouluissa, julkisessa liikenteessä ja sosiaalisen median kautta puheeksi myös omassa arjessa.
Yksi asia mikä hämmästyttää eniten, on se, että vaikka me tiedostamme tuoksujen ja hajujen lisääntymisen ympärillämme ja tuoksuyliherkkyyden olemassaolon, emme ole vielä riittävän valmiita toimimaan vähentääksemme omaa tuoksukuormaamme tai luopumaan hajuvesien käytöstä joissain yhteyksissä tai edes välttämättä vähentämään niitä. Tuoksuista pidetään ja maailmasta ei ole tarkoituskaan tehdä koskaan täysin hajutonta, sehän on jo mahdotonta, sillä ominaistuoksut ovat ympärillämme olleet aina.
Tuoksut ovat lisääntyneet huomattavasti reilun kymmenen vuoden aikana. Tuoksulla varustettuja tuotteita tulee yhä enemmän markkinoille ja tuoksuja lisätään autoihin, kodinkoneisiin ja julkisiin tiloihin. Koska tuoksuyliherkkyyden mekanismia ei tunneta, olisi jokaisen hyvä pohtia, että miten oma tuoksujen käyttö on lisääntynyt ja saattaisiko sitä altistua myöhemmin myös itse tuoksuyliherkkyydelle. Jos oma tuoksukuorma ei tänä päivänä vielä ole kiinnostuksen kohteena, niin ainakin vierustovereiden hyvinvointi tulisi ottaa huomioon. Paljon puhutaan teatterikäyntien vaikeudesta, sillä sinnehän on vuosia jo totuttu laittamaan vähän enemmän parfyymiä ja partavettä. Teatterit eivät suinkaan ole ainoat paikat, joissa tulisi huomioida tuoksujen käyttö, vaan yhtälailla arkiset kulkemiset joukkoliikennevälineissä, asiakaspalvelutehtävissä, terveyskeskuksissa ja liikuntasalien pukuhuoneissa.
Yksi helpoimpia tapoja huomioida tuoksuyliherkät on jättää myös tupakka pois ennen palavereita, asiakaskäyntejä tai kyläreissuja. Tupakan haju on yhtä paha siinä kuin hajuvesikin tuoksuyliherkälle, aivan samat oireet voivat tulla esiin.
Meillä oli mahdollisuus tehdä tänä syksynä Etelä-Suomessa eräässä ammattikorkeakoulussa tutkimus oppilaan opinnäytetyönä tuoksuyliherkkyydestä ja tutkimustulokset puoltavat yllä olevia ajatuksiani. Tutkimuksessa tuli muun muassa ilmi, että jopa 95 % tietää tuoksuyliherkkyyden, mutta vain 19 % olivat valmiita siihen, että hajusteiden käyttöä rajoitettaisiin teattereissa tai leffoissa. Toisaalta lähes 35 % ei osannut ottaa asiaan kantaa, joka johtuu varmasti siitä, että tuoksuyliherkkyyden oireita ei välttämättä ole vielä nähty riittävästi, se kun ei ilmene päälle päin niin sanottuna kohtauksena, vaan oireita saava henkilö joutuu usein itse poistumaan tilasta. Noin 70 % opiskelijoista ei nähnyt tarpeellisena, että hajusteiden käyttöä tulisi rajoittaa joukkoliikennevälineissä. Saamme terveysjärjestönä kuitenkin vuosittain useita yhteydenottoja juuri matkustusliikenteen haasteista, erityisesti aamuaikaan, jolloin hajusteet ovat lisätty vartalolle juuri ennen töihin, kouluun tai liikenteeseen lähtöä.
Ilahduttavaa tutkimuksessa oli se, että lähes 70 % oli valmis vähentämään omien hajusteiden käyttöä, jos ystävä tai tuttava ilmoittaa saavansa oireita hajusteista. Lähes 90 % vastaajista ilmoitti käyttävänsä hajusteita töissä ja koulussa. Hajusteettomia tuotteita suosittiin kuitenkin toisinaan runsaasti, sillä yli 60 % ilmoitti käyttävänsä aina tai ajoittain mm. hajustamatonta deodoranttia, kosteusvoiteita ja erilaisia pesuaineita.
Rakkaat kanssakulkijat, välitetään itsestämme, huolehditaan kavereistamme ja huomioidaan ympärillämme kulkevat tuoksuyliherkät. Jätä voimakkaat tuoksut, suosi hajusteettomia tuotteita, vietä edes silloin tällöin hajusteeton päivä, puhukaa hajusteista ja niiden voimakkuuksista ja oireista työpaikoilla, kavereiden kesken ja tehkää kohtaamisistanne mukavia.
Raikkaita päiviä kaikille!
Niki Alanko
Viestintäpalvelujen johtaja
Allergia- ja astmaliitto