Liisa, atooppinen ihottuma ja alopecia universalis 2022

Olen elänyt atooppisen ihon kanssa pienestä pitäen. Villa-allergia huomattiin, kun olin 3-vuotias ja palasimme isovanhempiemme luota jouluaattoiltana. Äiti oli neulonut minulle valkoisen, kaksiosaisen ihanan asun. Se oli tietysti päälläni matkalla. Kun äiti sitten riisui minut kotona, olin raapinut ihoni verille - villa kun oli kutittanut mahdottomasti!

Lapsuudessani lääketiede oli kovasti kehittymässä ja teini-ikäisenä esim. käsiäni hoidettiin mm. savivoiteella. Muutimme silloin toiseen kaupunkiin ja aloitin uudessa koulussa 'likaisin käsin'...

Nyt olen viimeisen kaksikymmentäyksi vuotta elänyt 'kuulapäänä', jota humoristisesti voi kutsua alopecia universalis - tautia.

Kun tukkani lähti lopullisesti, kerroin työympäristössä taudistani sähköpostilla otsikolla 'Bold is beautiful'  ja moni kertoi tutuistaan, joilla on sama sairaus ja toiset arvostivat tietoa, koska eivät olleet tietoisia tästä taudista.

Kun mieheni oli sairaalassa syöpäleikkauksen jälkeen noin viikon, hänen huonetoverinsa ihmettelivät, mikä mies hän on, koska kävin joka päivä katsomassa häntä eri peruukki päässäni.

Vierastin vuosia valokuvassa olemista, vaan jos kuvassa näkyminen antaa rohkeutta, ja lisätietoa ihotaudeista, niin kannustan kaikkia esiintymään 'omana itsenään' - ehkä näin saamme yhdessä levitettyä tietoa ihotaudeista ja ihorauhan! 

Terveisin Liisa