Lämmin auringonvalo iholla tuntuu monesta ihanalta. Kesä lämmittää nahkaa ja aurinko sopivissa määrin hoivaa ja hellii ihoa. Aurinko voi kuitenkin liian suurina annoksina aiheuttaa iho-ongelmia, iho voi palaa liiasta auringosta ja uv-säteet myös vanhentavat ihoa sekä lisää ihosyöpien riskiä. Osa ihmisistä voi saada auringon uv-säteiden vaikutuksesta ihottumaa.
Valoihottumien aiheuttajana on auringon uv-säteily
Valoihottumat ovat yleisiä. Yksi yleisimmistä valoihottumamuodoista on monimuotoinen aurinkoihottuma ja jopa 20 % aikuisista saa valoihottumaoireita jossain vaiheessa elämäänsä. Tällaista sisäsyntyistä valoherkistymisreaktiota kutsutaan idiopaattiseksi valoihottumaksi. Yleisin idiopaattisen valoihottuman muoto on jo edellä mainittu monimuotoinen valoihottuma.
Myös tietyt kemikaalit ja kasvit voivat altistaa valokosketusihottumalle. Tällaisesta valoihottumamuodosta käytetään nimitystä fotofytodermatiitti. Fotofytodermatiitille altistavia kemikaaleja ja kasveja ovat esimerkiksi vieraslajinakin tunnetun jättiputken maitiaisneste sekä erilaiset hajustekemikaalit, joita on esimerkiksi haju- ja partavesissä.
Myös tietyt lääkkeet voivat aiheuttaa yhdessä auringon uv-säteilyn kanssa valoärsytys- eli fototoksisen reaktion tai valoallergisen reaktion iholla. Tällainen valolääkeihottuma voi syntyä jo pelkästään ikkunalasin läpi kulkeutuvan UVA-säteilyn vaikutuksesta.
Monet lääkkeet voivat altistaa valolääkeihottumalle
Valolääkeihottumalle altistavia lääkeryhmiä on monta. Esimerkiksi alla luetellut lääkeaineet voivat altistaa valolääkeihottumalle. Lista ei kata kaikkia lääkeaineita, joten varmista aina joko lääkkeen tuoteselosteesta tai apteekin henkilökunnalta voiko käyttämäsi lääkeaine altistaa valolääkeihottumalle.
- Antibiootit: tetrasykliini, doksisykliini ja fluorokinolonit
- Viruslääkkeet: asikloviiri ja valasikloviiri
- Epilepsialääkkeet: karbamatsepiini
- Sydän- ja verisuonilääkkeet: amiodaroni, enalapriili, diltiatseemi ja nesteenpoistolääke hydroklooritiatsidi
- Tulehduskipulääkkeet: piroksikaami, iholle levitettävä ketoprofeeni (kipuvoiteet)
- Masennuslääkkeet: klomipramiini, fluoksetiini, sertraliini, sitalopraami ja duloksetiini
- Aknen hoitoon käytettävät lääkkeet: isotretioniini sekä paikallisesti käytettävät akne- ja psoriasiksen hoitoon tarkoitetut retinoidivoiteet, bentsoyyliperoksidi ja kalsipotrioli
- Osa syövän hoitoon tarkoitetuista lääkkeistä
- Rohdosvalmisteisteista mäkikuisma
Miten voi ennaltaehkäistä valolääkeihottumaa?
Paras tapa ehkäistä valolääkeihottumaa on suojautua uv-säteilyltä. Vaatteilla sekä asianmukaisella ja riittävällä aurinkovoiteiden käytöllä voi ennaltaehkäistä lääkevaloihottuman syntymistä. Myös välttämällä ulkoilua keskipäivän auringossa voi vähentää iholle pääsevän uv-säteilyn määrää ja siten myös valolääkeihottuman riskiä.
Kaikki valolääkeihottumalle altistavien lääkkeiden käyttäjät eivät saa lääkkeestä valolääkeihottumaa. Siksi lääkkeitä ei kannata mahdollisen riskin takia jättää käyttämättä. Jos kuitenkin hyvästä suojautumisesta huolimatta epäilet valolääkeihottumaa niin kannattaa ottaa yhteyttä terveydenhuoltoon ja keskustella lääkärin kanssa siitä, kannattaisiko valolääkeihottumalle altistava lääke vaihtaa johonkin toiseen lääkevalmisteeseen.
Katariina Ijäs
Allergia-, iho- ja astma-asiantuntija, Allergia-, iho- ja astmaliitto