Sairauden vuoksi haettavia palveluita ja tukia ei yleensä eritellä diagnoosien mukaan. Pääsääntöisesti pitkäaikaissairauden perusteella myönnetyt tuet ja palvelut eivät ole tulo- tai varallisuussidonnaisia. Toimeentulotukea haettaessa huomioidaan hakijan tulot. Joihinkin tukiin ja palveluihin kuuluu asiakasmaksu tai omavastuu.
Seuraavassa esitellään joitakin palveluita ja tukia, joihin pitkäaikaissairas tai vammainen voi olla oikeutettu. Näiden lisäksi on monia yleisiä tukimuotoja ja palveluita, joita haetaan elämäntilanteen, toimintakyvyn muutosten tai iän perusteella.
Tutustu ennen hakua tukeen ja sen perusteluihin
Tukien hakemisen perustana on diagnosoitu sairaus tai vamma. Diagnoosi ei kuitenkaan määrittele tukien hakemisen lopputulosta, vaan aina on otettava huomioon hakijan yksilöllinen kokonaistilanne. Tukea lähdetään hakemaan silloin, kun sairaus tai vamma tuo mukanaan päivittäisiä haasteita ja hankaluuksia.
Ennen hakemista kannattaa tutustua haettavaan tukeen ja sen perusteluihin. Apua hakemiseen voi saada esimerkiksi kuntoutusohjaajalta, sosiaalityöntekijältä tai järjestön työntekijältä.
Erilaisia palveluja eri ikävaiheissa
Eri ikävaiheessa tulevat ajankohtaiseksi erilaiset palvelut. Lapsiperheessä mietitään päivähoitoon ja koulunkäyntiin liittyviä asioita. On hyvä miettiä ajoissa, millä tavalla pitkäaikaissairaan lapsen kohdalla hoidetaan yhteistyö päivähoidon ja koulun kanssa.
Nuoria kiinnostaa opiskelu ja ammatinvalinta, minkä vuoksi on hyvä selvittää hyvissä ajoin tulevaa ammattia suhteessa oman sairauden mukanaan tuomiin rajoituksiin.
Työikäisen kohdalla korostuu kuntoutukseen ja toimeentuloon liittyvät asiat, mutta myös ammatillisissa asioissa voi tulla vastaan esimerkiksi ammatillisen kuntoutuksen ja uudelleenkoulutuksen tarpeita.
Hyvinvointialueiden vastuulla olevat sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut
Terveydenhuollon vastuulle kuuluu ensitiedon antaminen. Ensitietoon sisältyy perustiedot omasta sairaudesta ja sen hoidosta. Siihen voi kuulua perustiedot myös kaikista yhteiskunnan tarjoamista palveluista ja tukimuodoista. Tukimuodoista antaa tietoa oma lääkäri, muu hoitohenkilökuntaan kuuluva henkilö, kuntoutusohjaaja tai sairaalan sosiaalityöntekijä.
Pitkäaikaissairaan kohdalla tulisi terveydenhuollossa tehdä suunnitelma tulevaisuuden varalle. Sairauden tilanteesta riippuen kyse voi olla esimerkiksi hoito- tai kuntoutussuunnitelmasta. Terveydenhuollolla on vastuu sairauden hoitoon tarvittavista hoitotarvikkeista ja apuvälineistä. Terveydenhuollosta saadaan lääkärin kirjoittamat lausunnot, joita tarvitaan tukimuotojen hakemiseen.
Sosiaalihuollon palveluita järjestettäessä asiakkaalle laaditaan palvelu- tai asiakassuunnitelma, ellei kyse ole tilapäisestä neuvonnasta tai suunnitelman tekeminen on muuten tarpeetonta.
Terveydenhuollon asiakasmaksut sekä lääkkeiden ja terveydenhuollon matkojen omavastuut kerryttävät kolmea maksukattoa.
Katso maksukatot vuonna 2025 (pdf-tiedosto)
Vammaispalvelut
Vammaispalvelulaki määrittelee hyvinvointialueiden tarjoamat erityispalvelut vammaisille tai pitkäaikaissairaille henkilöille. Laissa vammaisella henkilöllä tarkoitetaan henkilöä, jotka tarvitsevat vamman tai sairauden aiheuttaman pitkäaikaisen fyysisen, kognitiivisen, psyykkisen, sosiaalisen tai aisteihin liittyvän toimintarajoitteen johdosta välttämättä apua tai tukea tavanomaisessa elämässä. Vammaispalvelulain perusteella järjestetään palveluita vain, jos muussa laissa tarkoitetut palvelut eivät ole henkilön yksilöllisen palvelutarpeen ja edun kannalta sopivia ja riittäviä.
Vammaispalvelussa määritellyt tuet ja palvelut ovat joko hyvinvointialueen erityisen järjestämisvelvollisuuteen perustuvia tai harkintaan ja määrärahoihin perustuvia. Erityisestä järjestämisvelvollisuudesta on esimerkkinä esteettömän asumisen tuki vammaiselle henkilölle, joka ei vamman tai sairauden aiheuttaman pitkäaikaisen toimintarajoitteen johdosta selviydy ilman kyseistä tukea asumiseen liittyvistä toiminnoista, kuten päivittäisistä toimista, liikkumisesta tai muista itsenäisistä toimista asunnossa ja sen lähiympäristössä.
Määrärahasidonnaisesta tuesta on esimerkkinä taloudellinen tuki, jota voidaan myöntää sellaisiin teknisiin ratkaisuihin ja välineisiin, joita vammainen henkilö tarvitsee päivittäisessä toiminnassa, liikkumisessa, vuorovaikutuksessa tai vapaa-ajan toiminnoissa. Hyvinvointialueen on varattava näihin tukiin määrärahoja hyvinvointialueella esiintyvän tarpeen mukaan. Tuen määrä on yleensä puolet kustannuksista.
Kelan tuet
Keskeisimmät Kelan tukimuodot pitkäaikaissairaille ovat vammaisetuudet ja lääkekorvaukset sekä perustoimeentulotuki. Hyvinvointialue vastaa täydentävästä ja ehkäisevästä toimeentulotuesta.
Vammaisetuuksien tarkoitus on tukea vammaisen tai pitkäaikaisesti sairaan selviytymistä arjessa ja parantaa henkilön elämänlaatua. Lisäksi etuuksien tavoitteena on tukea osallistumista työhön tai opiskeluun sekä toimintakyvyn ylläpitämistä, kotona asumista, kuntoutusta ja hoitoa.
Vammaisetuudet jaetaan kolmeen kokonaisuuteen: alle 16-vuotiaan vammaistuki, 16 vuotta täyttäneen vammaistuki ja eläkettä saavan hoitotuki. Jokainen näistä on kolmitasoinen. Vammaisetuudet eivät ole tulo- tai varallisuussidonnaisia. Tukea voi saada puolen vuoden ajalta takautuvasti.
Lue lisää:
- alle 16-vuotiaan vammaistuesta (pdf-tiedosto)
- 16 vuotta täyttäneen vammaistuesta (pdf-tiedosto)
- eläkettä saavan hoitotuesta (pdf-tiedosto)
Kelalta voi hakea tukea sairauden hoitoon ja kuntoutukseen liittyviin matkakorvauksiin sekä kuntoutuksen aikaiseen ansionmenetykseen kuntoutusrahaa.
Kela korvaa lääkevalmisteiden, perusvoiteiden ja kliinisten ravintovalmisteisteiden kustannuksia, jos lääkäri on määrännyt niitä reseptillä sairauden hoitoon. Pitkäaikaisen ihosairauden hoitoon käytettävistä perusvoiteista maksetaan peruskorvaus.
Lääkekuluja ei korvata, jos lääkkeet on määrätty terveydentilan ylläpitämiseksi tai sairauksien ehkäisemiseksi. Kelan korvauksen saa yleensä jo apteekissa esittämällä Kela-kortin.
Lääkkeiden korvattavuudesta päättää Lääkkeiden hintalautakunta. Korvattavat lääkkeet jaetaan kolmeen korvausluokkaan. Lääkärin määräämä lääkevalmiste voidaan vaihtaa apteekissa halvempaan vastaavaan valmisteeseen. Vuotuisen omavastuurajan ylittävistä lääkekuluista voi hakea lisäkorvausta. Vuonna 2025 lääkekatto on 633,17 euroa.
Perustoimeentulotuki on viimesijainen tuen muoto. Kela tekee päätöksen perustoimeentulosta. Hyvinvointialueiden vastuulla on täydentävän ja ehkäisevän toimeentulotuen myöntäminen. Esimerkiksi lääkärin määräämät välttämättömät lääkkeet korvataan pienituloiselle, jos oikeus perustoimeentulotukeen on olemassa.
Verotus
Veronmaksukyvyn alentumisvähennystä [vero.fi] (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.) voidaan hakea, jos veronmaksukyky on verovelvollisen ja hänen perheensä tulot ja varat huomioon ottaen erityisestä syystä vähentynyt olennaisesti. Erityisiä syitä voivat olla esimerkiksi elatusvelvollisuus, työttömyys ja sairaus.
Kotitalousvähennyksen [vero.fi] (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.) voi saada tavanomaisesta kotitalous-, hoiva- tai hoitotyöstä sekä asunnon kunnossapito- ja perusparannustyöstä.
Lisätietoja
Lisätietoa eri tukimuodoista ja palveluista saa Allergia-, iho- ja astmaliiton sosiaaliturvaneuvonnasta.