Tyypillisiä ruoka-allergian aiheuttajia
Allerginen reaktio voi periaatteessa syntyä mistä vain ruoasta, jonka sisältämälle ainesosalle – useimmiten proteiinille eli valkuaisaineelle – henkilö herkistyy. Niin sanottuja yleisesti allergisoivia ruoka-aineita ei kuitenkaan ole. Mitään ruoka-ainetta ei tarvitse varmuuden vuoksi välttää, jos allergiaa ei ole todettu.
Maitoallergia
Maitoallergia on eri asia kuin laktoosi-intoleranssi. Se alkaa yleensä lapsuudessa ja paranee suurimmalla osalla kouluikään mennessä. 2–3 % suomalaisista imeväis- ja leikki-ikäisistä on maidolle allergisia.
Maitoallergia aiheuttaa iho- tai suolioireita. Oireet voivat olla välittömiä tai viivästyneitä. Vaikeasti maitoallergiset voivat pahimmillaan saada anafylaksian.
Laktoosi-intoleranssi sekoitetaan usein maitoallergiaan, vaikka kyseessä on perinnöllinen taipumus maitosokeria pilkkovan laktaasientsyymin vähyyteen, ei allerginen reaktio.
Kananmuna-allergia
Kananmuna-allergiaa tavataan 1–3 prosentilla suomalaisista lapsista. Atooppisesta ihottumasta kärsivät lapset herkistyvät muita useammin kananmunalle.
Kananmuna-allergian oireet ovat yleensä välittömiä: nokkosihottumaa, kasvojen turvotusta, oksentelua, vatsakipua ja pahimmillaan hengenahdistusta ja anafylaksiaa.
Kananmuna-allergialla on tapana lievittyä tai väistyä iän myötä, joten harvoin kyseessä on elinikäinen kielto syödä kananmunaa.
Vilja-allergia
Vilja-allergiassa tietty vilja, yleensä vehnä, ohra tai ruis, aiheuttaa suoli-, iho-, tai hengitystieoireita. Vilja-allergia alkaa yleensä lapsuudessa, ja se paranee suurimmalla osalla kouluikään mennessä. Vehnäallergiaa todetaan Suomessa alle prosentilla imeväis- ja leikki-ikäisistä.
Vaikka keliakia sekoitetaan joskus vilja-allergiaan, keliakia ei ole allergia vaan autoimmuunisairaus. Keliakia on elinikäinen ja hoitona on pysyvästi gluteeniton ruokavalio, jossa vältetään vehnää, ruista ja ohraa.
Kala-, mäti- ja äyriäisallergia
Kala-allergia voi aiheuttaa voimakkaita oireita, alkaa usein lapsuudessa eikä yleensä häviä iän myötä. Myös äyriäiset ja nilviäiset (simpukka, osteri, kotilo ja mustekala) voivat aiheuttaa voimakkaan allergisen reaktion. Merenelävät voivat aiheuttaa oireita myös käsittelyn kautta.
Kala-allerginen ei välttämättä saa oireita mädistä, äyriäisistä tai nilviäisistä. Eri äyriäislajit ristireagoivat keskenään herkästi: jos saa oireita ravusta, niitä saa myös muista äyriäisistä. Sen sijaan osa äyriäisallergisista sietää nilviäisiä ja toisinpäin.
Pähkinäallergia
Suomessa pähkinät aiheuttavat yleensä lieviä suun alueen oireita siitepölyristireaktion kautta. Niin sanottu todellinen, voimakkaita oireita aiheuttava pähkinäallergia on alle 2 %:lla väestöstä. Tällöin herkistävä proteiini ei liity siitepölyihin vaan pähkinälle ominaiselle ja kuumennusta kestävälle proteiinille. Allerginen reaktio on mahdollista myös mantelista ja siemenistä.
Maapähkinä- ja palkokasviallergia
Maapähkinä, lupiini ja soija aiheuttavat palkokasveista useimmin allergisia oireita. Ne voivat myös reagoida ristiin keskenään. Herne, pavut, kikherne eli kahviherne ja linssi ovat myös allergeenisia, mutta ne aiheuttavat oireita selvästi harvemmille kuin edellä mainitut kolme muuta palkokasvia.
Varastoproteiiniallergia
Varastoproteiiniallergiaa aiheuttavia ruokia ovat mm. puussa kasvavat pähkinät, maapähkinä, auringonkukansiemen, pinjansiemen ja seesaminsiemen. Ristiallergian yleisyyttä varastoproteiineja sisältävien ruoka-aineiden välillä ei tunneta.
Hedelmäallergiat
Tyypillisesti hedelmien aiheuttamat allergiaoireet johtuvat ristiallergiasta. Ristiallergia tarkoittaa allergiareaktiota, jossa sama IgE-vasta-aine tunnistaa samankaltaisia rakenteita eri alkuperää olevissa aineissa.
Useimmiten ristireaktio johtuu allergiasta koivun siitepölylle. Myös lateksiallergia aiheuttaa ristireaktioita monien hedelmien kanssa.
LTP-allergia (lipidien kuljetusproteiini)
Suomessa LTP-allergia on harvinainen. Tähän allergeenien ryhmään lukeutuu muuan muassa ruusukasveihin kuuluvia marjoja ja hedelmiä, kuten persikka. Nämä allergeenit säilyttävät allergeenisuutensa ruoan kuumennuksen tai pakastamisen aikana, eli LTP-allergeeneille herkistynyt saa oireita myös hilloista, soseista ja mehuista.
Lisäaineallergiat
Lisäaineet aiheuttavat vain harvoin allergisia reaktioita. Ainoa merkittävä allergian aiheuttaja on E120 (karmiini, kokkiniili, karmiinihappo). Se voi aiheuttaa hengitysvaikeutta ja äkillisiä allergiareaktioita, jopa anafylaksian.
Liha-allergia (alfa-gal-allergia)
Allergia nisäkkäistä peräisin oleville aineille kuten lihalle, sisäelimille, rasvalle, jänteille tai gelatiinille on Suomessa äärimmäisen harvinaista. Allergisoitumisen taustalla on harvinainen ristireaktio joidenkin punkkilajien syljen kanssa.
Alkoholiallergia
Alkoholiallergia etanolille on erittäin harvinaista. Alkoholijuomat voivat aiheuttaa yliherkkyysreaktioita, mutta useimmin oireilu johtuu jostain alkoholijuoman sisältämästä ainesosasta, ei itse alkoholista.
Alkoholin aiheuttama äkillinen punoitus eli flush-reaktio ei ole allergiaa ja menee ohi itsestään. Reaktio kestää yleensä muutaman kymmenen minuuttia ja punoitusta on etenkin kasvoilla ja kaulalla.