Mitä siitepölyallergia on?
Siitepölyallergia on immuunijärjestelmän ylireaktio kasvien tuottamalle siitepölylle. Oireita voi ilmetä kaikissa ikäryhmissä, mutta allergia alkaa usein lapsuudessa tai nuoruudessa. Vaikka oireet voivat lievittyä iän myötä, osa kärsii niistä myös aikuisena ja jopa vanhuusiässä.
Siitepölyallergian oireet ovat yksilöllisiä, ja niihin vaikuttavat sekä allergisen herkistymisen vaikeusaste että luonnossa olevan siitepölyn määrä ja sääolosuhteet. Osa pärjää hyvin itsehoidolla. Osalla oireet estävät normaalin arjen sujumisen ja ulkoilun siitepölykaudella.
Siitepölyallergian aiheuttajat
Allergian taustalla on herkistyminen siitepölyn proteiineille. Kun siitepölyhiukkaset pääsevät hengitysteihin tai limakalvoille, elimistö tulkitsee ne virheellisesti vaarallisiksi ja alkaa tuottaa vasta-aineita. Tämä saa aikaan allergisen reaktion.
Allergiaa aiheuttavat siitepölyhiukkaset ovat kevyitä. Ihmisen limakalvoille päädyttyään niiden sisältämät valkuaisaineet vapautuvat nopeasti ja läpäisevät limakalvoa sekunneissa. Kaikki yleisimmin siitepölyallergiaa aiheuttavat kasvit ovat tuulipölytteisiä. Monista kasveista on todettu vapatuvan jo ennen kukintaa allergeenisia pienhiukkasia, jotka siitepölyhiukkasten tavoin voivat aiheuttaa oireita.
Siitepölyallergian aiheuttajia Suomessa
Leppä ja pähkinäpensas ovat kevään ensimmäisiä allergiaoireiden aiheuttajia. Oireita aiheuttaa tervalepän sekä harmaalepän siitepöly, joiden kukinta alkaa maaliskuun puolessa välissä. Lepän siitepölylle herkistynyt saa melkein aina oireita myös koivusta ja pähkinäpensaasta. Pähkinäpensaita esiintyy Suomessa luonnonvaraisena vain lounais- ja etelärannikoilla sekä viljeltynä koristekasvina muualla.
Koivu on Suomessa tavallisin siitepölyallergian aiheuttaja. Oireita aiheuttavat raudus-, hies- ja vaivaiskoivu. Koivun kukinta-aika ajoittuu huhti – kesäkuulle. Tilastojen mukaan koivun siitepölyn runsas kausi tulee lähes joka toinen vuosi. Koivujen kaataminen pihapiiristä on turhaa, sillä koivun siitepöly kulkeutuu kaikkialle. Koivuallergisista 80 – 90 % saa oireita myös lepän ja pähkinäpensaan siitepölyistä.
Muut lehtipuut (haapa, poppeli, pajut, vaahtera, saarni, lehmus, tammi ja jalavat) aiheuttavat oireita vain harvoille. Suomessa kasvavien havupuiden (kuusi, mänty, kataja) siitepölymäärät ovat suuria, mutta allergia hyvin harvinaista.
Lehtipuuallergia ei rajoitu vain siitepölyyn. Oireita voi saada myös koivun mahlasta tai tuoreesta koivuvihdasta.
Heinäkasveista ainakin 40 lajia tuottaa allergisoivaa siitepölyä. Heinäallerginen saa oireita niistä kaikista. Kukintakausi voi alkaa jo toukokuun lopulla ja jatkuu elokuun loppuun. Suurin osa heinistä aloittaa kukintansa juhannuksen alla, ja heinäkuu on sen takia heinäallergiselle pahin aika.
Pujo eli maruna kasvaa teiden varsilla ja joutomailla rikkakasveina. Pujon siitepöly ei lennä kovin pitkälle. Siksi allergiaoireita tulee yleensä vain kasvuston läheisyydessä. Kukinta alkaa Etelä-Suomessa heinäkuun puolivälin tuntumassa.
Pujo kuuluu asterikasveihin (mykerökukkaisiin). Niihin kuuluvat myös muun muassa päiväkakkara ja voikukka, ja niiden siitepölyssä on samoja allergeeneja kuin pujossa. Pujo kannattaa kitkeä pihapiiristä ja koulujen sekä päiväkotien läheisyydestä hyvissä ajoin ennen kukintaa, heinäkuun alkuviikkoina.
Pujon sukulaiskasvit ketomaruna ja marunatuoksukki aiheuttavat oireita useimmille pujoallergisille. Ketomaruna kukkii Etelä- ja Keski- Suomen kuivilla hiekkamailla pari viikkoa myöhemmin kuin pujo ja se pidentää pujoallergisen oirekautta.
Marunatuoksukki on uusi tulokas Suomessa. Sitä kasvaa lähinnä lintulautojen läheisyydessä, sillä se on tullut meille ulkomailta lintujen ruoaksi myytävien siemenien mukana. Kasvaakseen kukintavaiheeseen tämä kasvi tarvitsee lämpimän kesän, ja sittenkin se kukkii vasta syyskuussa. Tuoksukkiallergia on yleistä Etelä-Euroopassa sekä Yhdysvalloissa.
Siitepölyallergian aiheuttajia ulkomailla
Ulkomailla siitepölyallergiaa aiheuttavat muutkin lajit kuin Suomessa. Välimeren maissa allergiakasveihin kuuluvat muun muassa oliivipuu, sypressi, plataani ja tuoksukki. Allergian kehittyminen näille kasveille vaatii useamman vierailun Välimeren maissa. Siitepölykausi on siellä kaiken kaikkiaan huomattavasti pitempi kuin meillä. Euroopan siitepölytilanteesta tarkempaa tietoa osoitteessa polleninformation.eu. (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.)
Muita allergian aiheuttajia
Homeitiöitä on ulkoilmassa koko lumettoman kauden ajan. Niitä on ilmassa heti lumen sulamisen ja maan kuivahtamisen jälkeen sekä etenkin loppukesällä heinäkuun loppupuolelta lumen tuloon saakka. Homeitiöt saattavat aiheuttaa samankaltaisia oireita kuin siitepölyn allergeenit. Tärkeimmät homesienisuvut ovat Cladosoprium ja Alternaria. Suomalaista oireilevia lienee noin 1 – 2 %. Allergisten määrää ei tunneta tarkkaan, koska luotettavia testiaineita ja -menetelmiä ei ole.
Puutarhan ja kasvihuoneiden kukat ovat suurimmaksi osaksi hyönteispölytteisiä eivätkä aiheuta suurimalle osalle oireita. Allergiaa kehittyy, jos altistuminen on jatkuvaa kuten esimerkiksi puutarhatyöntekijöillä tai floristeilla. Kedoilta ja niityiltä poimitut kukat sen sijaan aiheuttavat oireita, koska kukissa on tuulipölytteisten kasvien siitepölyä.
Siitepölyallergian oireet
Siitepölyallergia ilmenee usein kevään ja kesän aikana, mutta oireet vaihtelevat allergian vaikeusasteen, altistuksen määrän ja yksilön herkkyyden mukaan. Tyypillisiä oireita ovat:
- Vuotava, kutiseva tai tukkoinen nenä (ns. allerginen nuha)
- Silmien punoitus, kutina, vetistys ja turvotus (allerginen sidekalvotulehdus)
- Aivastelu ja ärsytysyskä
- Kurkun ja korvien kutina
- Hengenahdistus tai astmaoireet
- Väsymys, keskittymiskyvyn heikkeneminen ja päänsärky
- Atooppisen ihottuman paheneminen
Oireet voivat häiritä koulunkäyntiä, työntekoa ja unta, ja ne voivat kestää useita viikkoja tai kuukausia riippuen allergian laadusta.
Flunssaa vai siitepölyallergiaa?
Allergian erottaminen flunssasta ei ole aina helppoa. Allergiaan ei yleensä liity kuumeilua, kurkku- tai lihaskipua. Allergiaoireiden toistuminen samoihin vuodenaikoihin ja oireiden alkaminen esimerkiksi ulkoillessa viittaavat myös allergiaan.
Ristiallergiat
Ristiallergia liittyy siitepölyallergiaan. Ristiallergia tarkoittaa allergiareaktiota, jossa sama IgE-vasta-aine tunnistaa samankaltaisia rakenteita eri alkuperää olevissa aineissa.
Tunnetuimmat ristireaktiot liittyvät koivun siitepölyallergiaan, sillä noin joka toinen koivuallerginen saa oireita kypsentämättömistä juureksista ja hedelmistä. Ristireaktiota esiintyy myös muiden siitepölyjen, ruokien ja luonnonkumin välillä.
Pääasiallisesti ristiallergiaoireet tuntuvat suun, nielun ja huulten alueella. Oireina on usein kutinaa ja turvotusta, joiden voimakkuus vaihtelee. Iho- tai silmäoireetkin ovat mahdollisia, jos esimerkiksi omenan tai perunan käsittelemisen yhteydessä käsien kautta siitepölyä muistuttava allergeeni joutuu iholle tai silmiin.
Siitepölykaudella oireilu voi olla voimakkaampaa, ja talvella oireita ei välttämättä ole lainkaan. Selleriä ja pähkinöitä lukuun ottamatta oireita aiheuttavien ruoka-aineiden kypsentäminen tai muu käsittely (pakastus, kuivaus) vähentää merkittävästi oireilua.
Kun oireiden taustalla on siitepölyristireaktio, ruoka-aineita voi käyttää oireiden sallimissa rajoissa, sillä voimakkaan allergisen reaktion (anafylaksian) riski on matala.
Siitepölyallergian tutkiminen
Siitepölyallergian toteamiseen ei välttämättä tarvita lääkärissä käyntiä tai tutkimuksia, jos allergiaoireet ilmestyvät aina samoihin aikoihin ja häviävät siitepölykauden loppuessa.
Jos oireiden aiheuttaja on epäselvä tai harkitaan siedätyshoitoa, allergiaa voidaan selvittää allergiatesteillä.
Lääkärin kannattaa hakeutua, jos
- kyseessä on alle kouluikäisen selvittämättömät allergiaoireet
- allergiaoireet ovat ympärivuotisia
- itsehoitolääkkeet eivät helpota allergiaoireita
- allergiseen nuhaan liittyy pitkittynyt yskä
- hengitys vinkuu tai siitepölyallergiaan liittyy hengenahdistusta
Tukea ja neuvontaa
Onko sinulla kysymyksiä siitepölyallergiasta tai sen hoitamisesta? Allergia-, iho- ja astmaneuvontamme neuvoo siitepölyallergiaan liittyvissä kysymyksissä. Katso neuvontamme yhteystiedot ja aukioloajat.
Kysymyksiä ja asiantuntijan vastauksia siitepölyallergiasta.
Allergia-, iho- ja astmaliiton oppaat
Siitepölyallergia-opas (pdf-tiedosto)
Vertaistuki
Suljetut vertaistukiryhmät Facebookissa
Vertaistarinoita siitepölyallergiasta
Verkkoluennot ja ohjevideot
Allergia-, iho- ja astmaliiton siitepölyallergia-verkkoluentojen tallenteet
Allergia-, iho- ja asmaliiton allerginen nuha ja siitepölyallergia -ohjevideot
Allergia-, iho- ja astmaliiton yhdistykset
Allergia-, iho- ja astmaliittoon kuuluu useita allergiayhdistyksiä eri puolilla Suomea.
Katso yhdistysten yhteystiedot.