Vitiligon oireet
Vitiligo tunnistetaan tarkkarajaisista valkoläiskistä, joita ilmaantuu iholle yleensä symmetrisesti. Taudin tyypillisimmät esiintymispaikat ovat ylä- ja alaraajat, kädenselät ja nilkat, keskivartalolla navanseutu ja nännien ympäristö sekä kasvoilla suun ja silmien seutu.
Myös hiuspohjassa tai karvoituksessa voi olla vaaleita alueita, joissa karvoitus kasvaa valkoisena. Yleensä läiskät laajenevat ja sulautuvat suuremmiksi hiljalleen. Vain harvoin ne paranevat itsekseen.
Vitiligo ei ole tarttuva tauti ja muutoksia nähdään vain iholla ja karvoituksessa. Se ei vaikuta sisäelimiin tai yleiseen terveyteen. Tilastollisesti osalla vitiligoa sairastavista on valkoläiskien ohella useammin muitakin autoimmuunisairauksia, kuten kilpirauhasen toiminnan häiriöitä tai tyypin 1 diabetes. Suurimmalla osalla ei kuitenkaan ole muita autoimmuunisairauksia.
Vitiligon aiheuttajat
Vitiligoa esiintyy maailmanlaajuisesti 0,5–2,0 prosentilla väestöstä. Ensimmäiset oireet ilmaantuvat usein nuoruudessa tai nuoressa aikuisiässä. Useimmilla on esiintynyt vitiligoa myös lähisuvussa.
Taudin syytä ei ole vielä kokonaan selvitetty, mutta sen tiedetään olevan monitekijäinen. Myös geneettisillä syillä tiedetään olevan rooli taudin puhkeamisessa. Henkilön oma puolustusjärjestelmä reagoi ihon pigmenttisoluihin (autoimmuunireaktio) ja aiheuttaa näin hiljalleen laajenevia valkoläiskiä eri puolilla ihoa.
Diagnoosi perustuu tyypilliseen ulkonäköön sekä valkoläiskien sijaintiin. Epäselvissä tapauksissa diagnoosi voidaan varmistaa ihokoepalan mikroskooppisilla tutkimuksilla. Koska vitiligoon voi liittyä muita autoimmuunisairauksia, on näiden poissulku lisätutkimuksilla joissakin tapauksissa aiheellista.
Vitiligon hoito
Vitiligoon ei ole vielä kehitetty varmaa ja hyvin tehoavaa hoitoa. Nykyisten hoitomuotojen ongelmana on yleensä se, että vaste on riittämätön ja valkoläiskät vaalenevat uudestaan hoidon päätyttyä.
Mikäli vitiligosta ei aiheudu erityistä haittaa, se ei vaadi hoitoa. Useimmille riittää tieto taudin hyvälaatuisuudesta. Mikäli hoitoihin ryhdytään, on hyvä muistaa, että saavutettu hoitotulos ei useinkaan ole pysyvä. Lisäksi on huomioitava hoitojen mahdolliset haittavaikutukset.
Pieniin valkoläiskiin vartalolla ja raajoissa voidaan käyttää lääkärin ohjaamana vahvoja kortikosteroidivoiteita. Pitkäaikaishoito voi johtaa haittavaikutuksiin, kuten ihon ohenemiseen, arpijuosteisiin ja pysyvästi näkyviin verisuoniin.
Kasvojen alueen valkoläiskien hoidossa käytetään ensisijaisesti kalsineuriinin estäjävoiteita takrolimuusia ja pimekrolimuusia. Vartalolla ja raajoissa niiden teho voi jäädä vaatimattomaksi.
Laaja-alaisessa vitiligossa käytetään joskus valohoitoja ihotautilääkärin ohjaamana. Muutamat valohoitojaksot ovat yleensä turvallisia potilaille. Jatkuvien ja suurten valohoitomäärien jälkeen voi kuitenkin ilmetä haittavaikutuksena UV-säteilyn aiheuttama ihon vanheneminen ja ihokasvainten suurentunut esiintyvyys.
Iho on tärkeää suojata auringolta, sillä läiskissä ei ole auringolta suojaavaa pigmenttiä. Auringolta suojautumisessa voi käyttää aurinkosuojavoiteita ja normaalia vaatetusta. Aurinkosuojavaatteet (UV-suojavaatteet) suojaavat ihoa paremmin kuin normaalit vaatteet.
Kodin ikkunoiden suojakalvotus voi olla vaihtoehtona tilanteessa, jossa ikkunoista tuleva auringonvalo estää normaalin asumisen kotona. Myös auton ikkunoihin voidaan asentaa suojakalvot, jos auton käyttö on auringonvalon vuoksi hankalaa.
Tukea ja neuvontaa
Onko sinulla kysymyksiä vitiligosta tai sen hoitamisesta? Allergia-, iho- ja astmaneuvontamme neuvoo vitiligoon liittyvissä kysymyksissä. Katso neuvontamme yhteystiedot ja aukioloajat.
Allergia-, iho- ja astmaliiton oppaat
Vitiligo-miniopas (pdf-tiedosto)
Vertaistuki
Suljetut vertaistukiryhmät Facebookissa
Allergia-, iho- ja astmaliiton yhdistykset
Tähän sairauteen liittyvät Allergia-, iho- ja astmaliiton yhdistykset:
- Pohjois-Suomen Alopecia- ja Vitiligoyhdistys ry
- Etelä-Suomen Alopecia- ja Vitiligoyhdistys ry
Katso yhdistysten yhteystiedot.