Palovammojen syvyysasteet
Kolmannen asteen palovammassa ihon kaikki kerrokset ovat palaneet. Tämän vuoksi puhutaan myös täyssyvästä palovammasta. Haavapinnat ovat yleensä tunnottomia ja kuivia, nahkamaisia tai hiiltyneitä. Kolmannen asteen palovammat vaativat tyypillisesti leikkaushoitoa.
Toisen asteen palovammoissa ihon kerrokset ovat eriasteisesti vaurioituneet, mutta vamma ei ulotu koko ihon läpi.
Syvissä toisen asteen palovammoissa rakkulat ovat usein irronneet, ja iho on niiden alla joko tiilenpunainen tai vaalea. Palanut ihon pinta voi myös olla kuiva. Syvissä toisen asteen vammoissa ihon tuntoaisti on vaihtelevasti alentunut.
Syvät toisen asteen palovammat eivät usein parane itsestään, ja parantuessaan voivat arpeutua. Tästä syystä ne tarvitsevat usein leikkaushoitoa. Mikäli palovamma jätetään leikkaamatta, voi seurauksena olla näkyvä, kiristävä ja toimintakykyä haittaava arpi.
Pinnallisissa toiseen asteen palovammoissa ihon pinnalle syntyy tyypillisesti rakkuloita. Mikäli rakkulat poistetaan tai ne repeytyvät, vamma-alueet ovat yleensä hyvin kivuliaita, vaaleanpunaisia ja kosteita. Ihon tuntoaisti on säästynyt toisen asteen pinnallisissa palovammoissa. Palovammat paranevat kahden viikon aikana ja leikkaushoito on harvoin tarpeen.
Ensimmäisen asteen palovammoissa iho on punoittava, kosketusarka ja iholla on turvotusta, mutta ei rakkulointia. Ensimmäisen asteen palovammat paranevat viikon sisällä arpia jättämättä.
Vaikean palovamman hoito
Ensiapuna palovammojen hoidossa on altistuksen poisto, esimerkiksi palavien vaatteiden sammutus ja riisuminen, tai kuuman nesteen kasteleman vaatteen riisuminen. Tämän jälkeen palovamma-aluetta viilennetään 10–20 minuutin ajan 25-asteisella juoksevalla vedellä.
Välitön ensiapu annetaan terveysasemalla tai paikallisessa sairaalassa. Tehohoitoa vaativat laajat palovammat hoidetaan Suomen ainoassa niihin erikoistuneessa palovammayksikössä, Jorvin sairaalassa Espoossa. Vaativan palovamman hoito on pitkäkestoista ja vaatii moniammatillista osaamista. Tehohoitoa vaativia hengenvaarallisia palovammoja saa noin 50 suomalaista vuosittain.
Pinnallinen palovamma paranee noin kahdessa viikossa. Syvän palovamman paraneminen edellyttää leikkaushoitoa. Leikkauksissa kaikki kuollut kudos, iho ja tarvittaessa sen alla oleva rasvakudos poistetaan ennen kuin palovamma-alue infektoituu.
Palovammaleikkauksen jälkeen potilaalla on enemmän haavoja kuin leikkaukseen mennessä, koska leikkauksessa poistetaan palanut kudos ja haava peitetään terveeltä alueelta otetulta ihonsiirteellä.
Vaikeat palovammat ja niiden jälkeinen haavanhoito ovat aina kivuliaita, mutta kipua voidaan kuitenkin lievittää tehokkaasti.
Kuntoutus palovamman jälkeen
Fysio- ja toimintaterapian tarkoituksena on ylläpitää ja palauttaa palovammaa edeltänyt toiminta- ja liikkumiskyky. Joskus palovamma aiheuttaa sellaisia pysyviä muutoksia, ettei aiemman toimintakyvyn saavuttaminen ole mahdollista. Tällöin kuntoutuksen tavoitteena on paras mahdollinen toimintakyvyn ja elämänlaadun taso.
Palovamma muuttaa elimistön aineenvaihduntaa ja aiheuttaa kataboliaa, hajottavaa aineenvaihduntaa. Tämä voi aiheuttaa tahatonta painonlaskua ja erityisesti lihasmassan vähenemistä. Elimistön aineenvaihdunta voi pysyä muuttuneena palovamman jälkeen jopa vuoden ajan.
Mitä suurempi palovamma on, sitä enemmän energiaa keho tarvitsee. Liian vähäinen ravitsemus voi johtaa hidastuneeseen haavan paranemiseen ja toipumiseen. Myös pienempien palovammojen yhteydessä on tärkeää huolehtia, että saa riittävästi ravintoaineita.
Palovammojen arpien hoito
Arvenhoito suunnitellaan aina yksilöllisesti. Hyvä haavanhoito ja turvotuksen vähentäminen ennaltaehkäisevät osaltaan arven liikakasvua. Arvenhoidossa tärkeintä on päivittäinen ihon rasvaus ja hieronta, jotka lisäävät arven joustavuutta ja vähentävät kutinaa. Arpihoitoja jatketaan, kunnes arvet ovat vaalentuneet ja pehmentyneet.
Palovamman psyykkinen käsittely
Vakava yhtäkkinen onnettomuus järkyttää ja herättää voimakkaita negatiivisia tunteita. Vaikean kriisin läpikäyminen vaatii paljon fyysistä jaksamista ja henkisiä voimavaroja myös läheisiltä.
Ensimmäisten hoitoviikkojen aikana palovamman kokenut käyttää suurimman osan voimavaroistaan sopeutuakseen kivun, kutinan ja haavahoitojen aiheuttamiin fyysisiin stressitekijöihin. Palovamman psyykkinen käsittely alkaa vasta kuntoutusvaiheessa.
Riittävä tieto omasta tilasta ja hoitosuunnitelmasta auttaa tilanteen jäsentämisessä ja ymmärtämisessä. Kriisin synnyttämien ajatusten ja tuntemusten käsittely yhdessä muiden kanssa helpottaa, auttaa jaksamaan ja selviytymään eteenpäin.
Läheisten ihmisten ja ystävien läsnäolo ja tuki ovat ensiarvoisen tärkeitä. Vaikean palovamman kokeneiden tai heidän läheistensä ei pidä epäröidä hakea apua ammattiauttajilta tai vertaisryhmistä.
Tukea ja neuvontaa
Onko sinulla kysymyksiä vaikeiden palovammojen hoitamisesta? Allergia-, iho- ja astmaneuvontamme neuvoo vaikeisiin palovammoihin liittyvissä kysymyksissä. Katso neuvontamme yhteystiedot ja aukioloajat.
Allergia-, iho- ja astmaliiton oppaat
Vaikeat palovammat -opas (pdf-tiedosto)
Severe burns in english -opas (pdf-tiedosto)
Svåra brännskador på svenska -opas (pdf-tiedosto)
Vertaistuki
Suljetut vertaistukiryhmät verkossa
Vertaistarinoita vaikeasta palovammasta
Allergia-, iho- ja astmaliiton yhdistykset
Vaikeisiin palovammoihin liittyvät Allergia-, iho- ja astmaliiton yhdistykset:
- Suomen Palovammayhdistys ry
Katso yhdistysten yhteystiedot.
Lisätietoja
Palovamma [Terveyskirjasto] (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.)