Keuhkojen toimintakokeet
Alle 3-vuotiailla keuhkojen toimintakokeita tehdään harvoin ja diagnoosi perustuu usein vanhempien havaintoihin ja oirepäiväkirjaan. Isommilla lapsilla astmatutkimus valitaan lapsen iän ja yhteistyökyvyn mukaan.
Tutkimukset onnistuvat paremmin, kun lapselle kerrotaan, mitä tutkimuksessa tapahtuu ja miksi se tehdään. Keuhkojen toimintakokeet kestävät noin 1–1,5 tuntia riippuen tutkimuksesta. Jos lapsella on hengitystieinfektio, tutkimusta ei tehdä, vaan yleensä sovitaan tutkimuksen siirtämisestä hoitavan yksikön kanssa.
Oirepäiväkirjasta apua:
- Kuinka usein ja milloin yskää ilmenee?
- Onko yskää öisin tai liikkuessa?
- Tuleeko hengitystietulehduksia usein?
- Kuuluuko vinkuvaa hengitystä tai hengitys vaikeaa?
- Vaikuttaako rasitus sietokykyyn?
Oskillometria
Oskillometria sopii 3-vuotiaasta alkaen. Tutkimukseen voidaan liittää rasituskoe, joka tehdään yleensä ulkona juosten tai trampoliinilla hyppien. Rasituskokeen aikana tarkkaillaan hengitystä. Keuhkojen toimintaa mitataan ennen rasitusta, rasituksen jälkeen ja keuhkoputkia avaavan lääkkeen jälkeen.
Spirometria
Spirometria tehdään yleensä vasta kouluikäisille. Tähänkin tutkimukseen voidaan liittää rasituskoe ja keuhkoputkia avaava lääkitys.
PEF-seuranta
PEF-mittari mittaa uloshengityksen voimaa. Diagnostinen PEF-seuranta sopii parhaiten yli 12-vuotiaille, sillä mittariin puhaltaminen vaatii opettelua ja ohjausta onnistuakseen luotettavasti.
Typpioksidimittaus
Typpioksidimittaus kertoo tulehduksesta hengitysteissä. Typpioksidimittauksella selvitetään uloshengityksen typpioksidipitoisuutta, joka kertoo hengitysteiden tulehduksesta ja antaa lisätukea astmadiagnoosin tekemiseen.
Muut astmatutkimukset
Tarvittaessa otetaan keuhkokuva ja tehdään allergiatestit (iho- tai verikokeet). Lääkäri arvioi ja antaa ohjeistuksen allergeenien mahdollisesta välttämisen tarpeesta.
Tutustu tarkemmin lasten astmatutkimuksiin Terveyskylän Lastentalon sivuilla. (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.)