Näin keski-ikään ehtineenä ruoka-aineallergisena olen jotenkin tuudittautunut siihen tunteeseen, että pärjää, kun katsoo ympärilleen ja varmistaa ruokalistalta, ettei siellä ole niitä manteleita ja kiivejä.
Kunnes tuli se päivä, jolloin jotain tapahtui.
Menin eräänä alkusyksyn sunnuntaina kaupungilla kiertelyn jälkeen syömään. Totesin listalla olevan ruokia, joissa on mantelia, mutta myös paljon muuta syötävää. Koska minulle nälkäkiukku tulee nopeasti ja tarvitsin evästä, en lähtenyt enää etsimään mitään uutta paikkaa, vaan ajattelin ottaa helpon vaihtoehdon.
Kun allergiaoireet yllättävät ravintolassa
Ruoka tuli ja aloitin popsimisen. Hetken päästä alkoi kutina suussa ja huulissa. Mieleen juolahti, ettenkö olisi sittenkään katsonut listaa kunnolla. Ruuassa ei kuitenkaan näkynyt mantelia.
Pysäytin tarjoilijan varmistaakseni asian. Hän totesi, ettei ruuassani voi mitenkään olla mantelia. Kysyin, voisiko hän vielä varmistaa, ettei keittiössä ole käytetty samoja välineitä kuin mantelia sisältävien ruokien valmistuksessa.
Tästä seurasi tilanteen omituisin keskustelu. Koska en ollut etukäteen ilmoittanut allergioistani, he eivät voineet tietää minun olevan allerginen eivätkä siten varmistaa kaikkea ennalta. Tämä on sinänsä totta, mutta en ollut syyttämässä heitä mistään. Yritin vain selvittää, olinko syönyt jotain, mille olin selkeästi allerginen.
Keskustelu pyöri sen ympärillä, etten ollut ilmoittanut allergioistani ja mitä minun olisi pitänyt tehdä ennakkoon. Totesin parhaaksi lopettaa keskustelun, ottaa lisää omaa allergialääkettä ja odottaa tilanteen rauhoittumista. En nimittäin vieläkään saanut selville, olinko syönyt jotain, mille olin allerginen.
Kerro ruoka-allergiasta ennen tilaamista
Ilmoita omat allergiasi selkeästi, vaikka kuinka tietäisit osaavasi lukea ruokalistaa. Varmista vielä ennen tilaamista, ettei niitä aineita ole ruoassa. Näin välttyy yllätyksiltä.
Ja jos oireita tulee, hoida oireet. Samalla kannattaa muistaa, että henkilökunnan kiukku tai ärtymys voi joskus olla pelkoa itse tilannetta kohtaan, vaikka sillä hetkellä se tuntuukin lähinnä ärsyttävältä.
Suoraan sanottuna minä olisin siinä tilanteessa voinut purra sitä tarjoilijaa nilkkaan. Tosin siitä ei luultavasti olisi ollut apua kenellekään.
Somelähettiläs Minna