Ilmastonmuutos ja terveys

Ilmastonmuutos vaikuttaa terveyteen monin tavoin. Ilmaston lämmetessä siitepölyallergiat voivat lisääntyä. Hellejaksot lisäävät hengitysteiden ärsytystä, pahentavat allergisten ja astmaatikoiden oireita sekä pahentavat ihotautia sairastavien iho-oireita.

Miten ilmastonmuutos näkyy?

Ilmastonmuutos tarkoittaa sitä, että maapallon sää- ja lämpötilaolosuhteet muuttuvat pitkällä aikavälillä. Maapallon keskilämpötila on noussut jo yli asteen verran esiteolliseen aikaan verrattuna, ja vuosi 2023 oli mittaushistorian kuumin.

Kuumuus, kuivuus ja rajut sateet ovat yleistyneet. Ne vaikuttavat ihmisten terveyteen, ruoantuotantoon ja rakennettuun ympäristöön.

Ilmaston lämpeneminen sulattaa jäätiköitä ja ikiroutaa sekä lämmittää meriä. Tämä nostaa merenpintaa ja muuttaa eläinten ja kasvien elinympäristöjä, mikä heikentää luonnon monimuotoisuutta.

Suomessa, kuten myös muualla Euroopassa, ilmastonmuutos etenee nopeammin. Keskilämpötila on nykyään noin kaksi astetta korkeampi kuin 1800-luvun lopulla.

Suomessa talvet lämpenevät vauhdilla, ja niistä on tullut leudompia ja sateisempia. Helleaallot, kuivat kesät ja rajut sateet yleistyvät, ja myös talvimyrskyjen määrän arvioidaan kasvavan. Etelä- ja Länsi-Suomessa talviset lumisateet vähenevät, ja lumi sulaa nopeammin.

Lyhyemmät ja lumettomat talvet vaikuttavat eläimiin ja kasveihin, jotka ovat tottuneet kylmään ja lumeen. Pimeät ja vähälumiset talvet lisäävät ihmisillä väsymystä, alakuloa ja kaamosoireita. Lisäksi runsastuvat sateet ja ohentuva tai puuttuva jääpeite voivat heikentää järvien ja jokien vedenlaatua.

Lämpimät talvet myös pidentävät siitepölykautta ja voivat tuoda Suomeen uusia allergiaa aiheuttavia kasveja, kuten tuoksukin.

Minkälaisia terveysvaikutuksia ilmastonmuutos aiheuttaa?

Ilmastonmuutos vaikuttaa terveyteen monin tavoin. Osa vaikutuksista näkyy heti, osa pidemmällä aikavälillä.

Suomessa ilmastonmuutoksen suoria terveyteen vaikuttavia tekijöitä ovat esimerkiksi helleaallot, tulvat, myrskyt ja talvisin lisääntyvä liukkaus. Ne voivat aiheuttaa sairastumisia, tapaturmia, onnettomuuksia sekä vaikeuttavat sosiaali- ja terveydenhuollon toimintavarmuutta.

Epäsuoria vaikutuksia ovat muun muassa ilmanlaadun heikkeneminen, uusien tautien leviäminen, siitepölykausien pitkittyminen ja ruoan sekä veden turvallisuusongelmat.

Lapset, ikääntyneet, pitkäaikaissairaat ja pienituloiset ovat erityisen haavoittuvia. Lapset ovat herkkiä ilmansaasteille ja kuumuudelle, koska heidän elimistönsä on vasta kehittymässä.

Ikäihmisten lämmönsäätely toimii huonommin. Monilla heistä on useita sairauksia tai lääkityksiä, jotka lisäävät riskiä joutua sairaalahoitoon sään ääri-ilmiöiden, kuten helleaaltojen, yhteydessä.

Pitkäaikaissairaat, erityisesti sydän- ja hengityselinsairauksia sairastavat, ovat herkempiä ilmansaasteille, lämpötilan vaihteluille ja pitkittyville pölykausille.

Myös ne, joilla on vähemmän taloudellisia tai sosiaalisia resursseja, kokevat ilmastokriisin vaikutukset usein raskaammin. Esimerkiksi pienituloisilla voi olla vaikeampaa suojautua helteeltä tai saada tarvittavaa hoitoa.

Miksi monimuotoinen luonto on tärkeää terveydelle?

Luonnon monimuotoisuuden suojeleminen on tärkeää. Luonnon monimuotoisuudella, eli kasvien, sienten, eläinten ja mikrobien runsaalla kirjolla, on vaikutusta myös ihmisen terveyteen.

Monimuotoinen luontoympäristö tarjoaa monipuolista mikrobialtistusta, joka tukee immuunijärjestelmän kehittymistä ja tasapainoa. Esimerkiksi luonnossa ja metsässä liikkuminen altistaa kehon hyödyllisille vastustuskykyä tukeville mikrobeille.

Ilmastonmuutos heikentää luonnon monimuotoisuutta. Luonnon monimuotoisuuden väheneminen eli luontokato vaikuttaa sekä ruokaturvaan, talouteen kuin terveyteen myös Suomessa.

Kun luonnon monimuotoisuus vähenee, myös suojaava mikrobialtistus vähenee. Se voi lisätä riskiä allergioiden, atooppisen ihottuman ja astman kehittymiselle, erityisesti lapsilla.

Miten ilmastonmuutos vaikuttaa allergioihin?

Ilmastonmuutos vaikuttaa allergioihin monella tavalla. Lämpenevä ilmasto pidentää siitepölykautta, lisää siitepölyn määrää ja tekee siitä allergisoivampaa. Tämä voi lisätä allergisten oireita sekä allergioiden yleisyyttä. Ilmaston lämmetessä ja kasvukauden pidentyessä uusia allergiakasveja, kuten voimakkaasti allergisoiva tuoksukki, voi levitä Suomeen.

Lisääntyvät ilmansaasteet ja helleaallot voivat lisätä hengitysteiden ärsytystä ja pahentaa allergiaoireita. Lisääntyvä kosteus voi lisäksi kasvattaa homeitiöiden määrää.

Myös uusien puutiaislajien leviäminen yhä pohjoisemmaksi voi tuoda mukanaan uusia allergioita kuten alfa-gal-allergiaa (ns. liha-allergia). Pitkittyneet allergiaoireet aiheuttavat haasteita niin jaksamiseen, sosiaalisiin suhteisiin ja toimintakykyyn.

Miten ilmastonmuutos vaikuttaa astmaan?

Astmaa sairastaville ilmastonmuutos tuo monia haasteita. Hellejaksot ja ilmansaasteet voivat pahentaa astman oireita ja lisätä sairaalahoidon tarvetta. Leudot talvet ja lisääntyvä liukkaus ja sen torjunta lisäävät katupölyn määrää keväisin, mikä hankaloittaa hengittämistä ja voi aiheuttaa astmaoireita sekä lisätä lääkityksen tarvetta.

Lisääntyvät rankkasateet ja kosteus voivat lisätä rakennusten kosteus- ja homevaurioita. Tämä voi lisätä astmariskiä sekä pahentaa jo olemassa olevaa astmaa.

Siitepölykauden pitkittyminen ja uudet allergiakasvit voivat lisätä allergiaa sairastavien astmariskiä ja lisätä ja pidentää jo olemassa olevan astman lääkityksen tarvetta.

Myös entistä rajummat ukkosmyrskyt voivat aiheuttaa Suomessa uutta ilmiötä, niin sanottua ukkosastmaa. Siinä siitepölyn ja homeitiöiden määrä nousee hetkellisesti korkeaksi. Tämä voi aiheuttaa astmaoireita juuri ennen ukkosmyrskyä.

Ilmastonmuutoksen tuoma epävarmuus ja oireiden paheneminen voivat kuormittaa myös henkisesti, mikä voi heijastua myös astman hoitoon.

Miten ilmastonmuutos vaikuttaa ihosairauksiin?

Ilmastonmuutoksella on vaikutusta myös ihosairauksiin. Hellejaksot, hikoilu ja ilman kosteuden vaihtelut voivat ärsyttää ihoa ja lisätä kutinaa. Esimerkiksi atooppinen ihottuma ja ruusufinni voivat oireilla hikoilun ja kuumuuden lisääntymisen vuoksi.

Myös lisääntyvät allergiat voivat lisätä iho-oireita ja aiheuttaa ihosairauden pahenemisvaiheen. Pitkät hellejaksot voivat lisätä ihon bakteeritulehduksia erityisesti lapsilla ja vanhuksilla.

Lisääntyvä UV-säteily voi lisätä ihon valovaurioita, nopeuttaa ihon vanhenemista ja nostaa ihosyöpäriskiä. Ilmansaasteet heikentävät ihon puolustuskykyä ja voivat pahentaa oireita. Myös ilmastoahdistus ja stressi voivat näkyä ihosairauksien pahenemisena.

Lisätietoja