Suomi ikääntyy. Vuoden 2025 lopussa yli 65-vuotiaita suomalaisia oli noin 1,35 miljoonaa (24 %) (Tilastokeskus 2026). Viisikymmentä vuotta sitten heitä oli hädin tuskin puoli miljoonaa. Terveyttä ja elinaikaa on tullut paljon lisää. Vuonna 1975 vastasyntyneen pojan keskimääräinen elinajanodote oli 67 vuotta, tytön 76 vuotta, kun vuonna 2025 syntyneillä vastaavat luvut ovat jo 80 ja 85 vuotta.
Tuberkuloosi oli käsittämättömän vakava epidemia. Sairastuneita oli 1930-luvulla vuosittain noin 10 000 ja heistä noin puolet kuoli sairauteensa. Kuusitoista jättimäistä tuberkuloosiparantolaa rakennettiin yksin 1930-luvulla. Kuluvana vuonna Alvar Aallon suunnittelemasta Paimion parantolasta (1933) on tehty maailmanperintökohde ja Etelä-Karjalan (alun perin Viipurin läänin) Tiuruniemen parantolasta (1939) purkupäätös.
Tupakoinnin kulta-ajat olivat 1940-luvulla, jolloin jopa 75 % miehistä tupakoi, vuonna 2000 noin 30 % ja nyt noin 10 % niin miehistä kuin naisista.
Keuhkosairaudet ja hengitysongelmat ovat muuttuneet
Keuhkosairaudet ja hengitysongelmat ovat vahvasti muuttuneet. Uusia tubitapauksia on Suomessa alle 200 vuodessa, mutta alhaisen elintason maissa sairaus on edelleen vakava ongelma. Huolta aiheuttaa lääkkeille vastustuskykyinen bakteerikanta, joka leviää muun muassa Venäjän vankiloissa. Se on uhka, mutta ei vielä ongelma meillä.
Keuhkosyöpä on maailman yleisin syöpä, ja syy on 80–90 %:ssa tupakointi. Suomessa tapauksia on noin 3000 vuodessa, kolme neljästä yli 60-vuotiailla. Viimeisen kymmenen vuoden aikana miesten keskimääräinen sairastumisriski on pienentynyt noin 3 % vuodessa tupakoinnin vähenemisen myötä, mutta suurentunut hieman naisilla. Keuhkosyöpä on aina iso riski tupakoitsijoille – ja veriyskä erityinen hälytysmerkki.
Keuhkoahtaumatauti (COPD) aiheuttaa merkittäviä oireita noin 5 %:lla väestöstä. Melkein ainoa syy on pitkäaikainen tupakointi. Tupakka vaurioittaa limakalvoja ja aiheuttaa kroonisen keuhkoputkentulehduksen (bronkiitti) oireina yskä, limannousu ja vähitellen hengenahdistus keuhkoputkien ahtautumisen takia.
Tupakka myös tuhoaa hengittävää keuhkokudosta aiheuttaen monille potilaille keuhkolaajentumaa (emfyseema) ja pahenevaa hengenahdistusta. Vaikeat tapaukset tarvitsevat happirikastimen tarjoamaa lisähappea pärjätäkseen kotona. Tupakoinnin väheneminen vähentää hitaasti vaikeita tautimuotoja.
Ikääntyminen ja lisääntyvät hengitysongelmat
Astma ja allerginen nuha mielletään usein enemmän lasten ja nuorten vitsauksiksi, mutta astman esiintyvyys itse asiassa kasvaa ikääntyessä. Yli 60-vuotiaista ainakin 8 % sairastaa astmaa. Lievä sairaus jää usein tunnistamatta ja ilman riittävää hoitoa.
Yskää, limannousua ja hengästymistä ei huomata astmaksi, erityisesti jos on muita sairauksia, kuten sydänsairautta, verenpainetta ja lihavuutta. Ympäristön allergeeneille on vähemmän merkitystä. Hengitysteiden virusinfektiot ovat tärkein oireita laukaiseva tekijä.
Hengitysteiden virusinfektiot ovat iso riesa, joka vain suurenee ikääntyessä. Muistamme koronaviruksen aiheuttamat ikääntyneiden kuolemat. Pitkäkestoinen korona aiheuttaa edelleen kroonisia hengitysoireita. ”Flunssavirusten” jälkeiset oireet ja erityisesti pitkittynyt yskä yleistyvät vanhusten keskuudessa.
Yleiskunnon romahtaessa, vanhuksen yleisin kuolinsyy on keuhkokuume. Se voi toki iskeä missä iässä tahansa ja on useimmiten antibiootilla hoidettavissa.
Uniapnean aiheuttamiin hengitysvaikeuksiin havahduttiin vasta 1990-luvun vaihteessa. Unen aikainen ylähengitysteiden ahtautuminen rajoittaa hengitysilman virtausta. Jopa 10 % keski-ikäisistä saattaa sairastaa keskivaikeaa tai vaikeaa uniapneaa. Taustalla on usein lihavuus. Hankalaa oireilua hoidetaan unen aikana käytettävän ylipainehengityslaitteen (CPAP-laite) avulla. Ongelma ryömii hyvää vauhtia ikääntyvään Suomeen ja vaatii elintapamuutoksia ja painon hallintaa.
Ikääntyneiden hengitysterveyttä täytyy tukea
Tehtävämme on tukea ikääntyneiden hengitysterveyttä ja siten toimintakykyä. Rokotukset ja antibioottien taitava käyttö ovat oleellisia, tupakointi pitää lopettaa, astma pitää todeta ja yskän syy selvittää. Huomaa, yskänlääkkeistä ei yleensä ole hyötyä! Uniapneaa pitää hoitaa, mutta hengityslaitteiden tarve pitää arvioida kriittisesti. Jäävät usein komeron nurkkaan niin kuin aikoinaan Spira®-inhalaatiolaitteet!
Luonnonilman hengittäminen tukee hengitysterveyttä. Sen tiesivät jo tubiparantoloiden pitkillä parvekkeilla maanneet potilaat ennen tehokasta antibioottihoitoa (hallimakuuhoito).
Luonnonilmasta on tunnistettu toista tuhatta haihtuvaa orgaanista yhdistettä (terpeenit, pineenit ja niin edelleen), jotka vaikuttavat solujen energiantuotantoon ja jätteiden kierrätykseen. Joka hengenvedolla mukaan tulee myös mikrobeja, jotka säätelevät vastustuskykyä.
Ihminen hengittää koko elämänsä 10–14 kertaa minuutissa. Sting laulaa (1983): Every Breath You Take, Every Move You Make…
Tari Haahtela
Kliinisen allergologian emeritusprofessori, keuhkolääkäri ja allergologi