Terveydenhuoltoon kohdistuvat säästöt nousivat keskusteluun Missä mennään Itä-Uudenmaan hyvinvointialueella? -yleisötilaisuudessa. Tilaisuudessa puhututti myös järjestöjen rooli sote-palveluiden rinnalla.
Lokakuun lopussa Porvoossa pidetyn tilaisuuden järjestivät yhteistyössä Allergia-, iho- ja astmaliitto, Psoriasisliitto, Reumaliitto ja Suolistosairaudet ry. Tilaisuus oli kolmas järjestöjen yhteinen tapahtuma hyvinvointialueilla tänä vuonna.
Järjestöillä valmius tiivistää yhteistyötä hyvinvointialueiden kanssa
Tilaisuuden avasi Reumaliiton toiminnanjohtaja Anu Uhtio. Hän korosti järjestöjen ja paikallisten yhdistysten toiminnan merkitystä sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden rinnalla. Hän muistutti, miten järjestöjen toiminta parhaimmillaan tukee pitkäaikaissairaiden hyvinvointia ja toimintakykyä.
Erityisasiantuntija Risto Heikkinen Allergia-, iho- ja astmaliitosta esitteli pitkäaikaissairaan asemaan, kuten hoitoon pääsyyn, liittyvää lainsäädäntöä sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tekemän perusterveydenhuollon toimintaa koskevan kyselyn tuloksia.
Heikkinen myös palautti mieleen Allergia-, iho- ja astmaliiton, Psoriasisliiton, Reumaliiton ja Suolistosairaudet ry:n vuonna 2023 tekemän kustannuskyselyn tuloksia. Sen mukaan lähes puolet vastaajista arvioi pitkäaikaissairauden aiheuttamat kustannukset suhteessa kokonaistaloudelliseen tilanteeseen vähintään melko suurina.
Taloudellinen tilanne haastaa hyvinvointialuetta
Itä-Uudenmaan aluehallituksen 1. varapuheenjohtaja Tapani Eskola (sd.) käsitteli puheenvuorossaan hyvinvointialueiden tämänhetkisiä huolenaiheita. Hänen mielestään uudet säästöt ovat välttämättömiä, ja käytännössä hyvinvointialueen on ratkaistava, mitä lakeja joudutaan rikkomaan sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämisessä.
Hän ei kuitenkaan usko, että on tulossa mitään dramaattisia muutoksia. Myös tulevaisuudessa pääsee hoitoon, jos siihen on tarve. Hoitojonot saattavat vain pidentyä ja ennaltaehkäisy heikentyä.
Eskola kertoi, että vaikka hyvinvointialueille siirtymisestä on kohta kolme vuotta, niin vieläkin käydään alueen sisällä kilpailua siitä, missä sairaalat ja palvelut tulisi olla. Hän kuitenkin muistutti, että hyvinvointialueille siirtyminen on ollut jopa maailmanlaajuisesti iso hallinnollinen muutos.
Itä-Uudellamaalla on äskettäin korotettu järjestöjen avustusta. Eskolan mielestä järjestöjen tuottama toiminta ja palvelut täydentävät hyvinvointialueen toimintaa. Alueen strategiaa ollaan päivittämässä. Siihen tulisi hänen mukaansa ottaa mukaan myös asukkaita.
Lakisääteisten vammais- ja vanhusneuvoston sekä nuorisovaltuuston lisäksi Eskola muistutti muista osallisuus- ja palautekanavista. Itä-Uudellamaalla on ollut vuodesta 2023 lähtien hyvinvointialueen ja alueen järjestöjen yhteistyöryhmä, kumppanuuspöytä. Lisäksi hän kannusti tilaisuudessa mukana olleita olemaan aktiivisesti yhteydessä päättäjiin.
Itä-Uudellamaalla saatu aikaan hyviä uudistuksia
Itä-Uudenmaan kehittämisjohtaja Katja Blombergin mukaan taloudellisen tilanteen haasteiden esittäminen tuo vain lisää läpinäkyvyyttä keskusteluihin. Positiivisena asiana hän muistutti, että sairastavauus on vähentynyt heidän alueellaan, mikä osaltaan kertoo, että asukkaat kiinnittävät enemmän huomiota omaan terveyteensä.
Lisäksi alueella on yhtenäistetty elintapaohjausta. Vanhustyöhön on panostettu muun muassa jalkautumalla eri alueille pitämään yleisöluentoja sekä aloittamalla ikääntyneiden osallisuusraati.
Keväällä hyväksytyn hyvinvointi- ja terveyskertomuksen perusteella suunnitellaan, mitä uudistuksia on tarve tehdä. Esillä on ollut muun muassa parempi puuttuminen liikkumattomuuteen sekä mielen hyvinvoinnin teemoihin.
Lisäksi pohditaan, miten kuntien ja järjestöjen voimavaroja voitaisiin paremmin hyödyntää hyvinvointialueella. Itä-Uudellamaalla on myös tavoitteena saada aikaan yhtenäinen tietojärjestelmä, jonka avulla muun muassa saataisiin tarkennetumpaa ja yhdenmukaista tietoa alueesta.
Sote-palveluiden käyttäjältä vaaditaan aktiivisuuta
Tilaisuuden paneelissa oli mukana edustajat Porvoon seudun allergia- ja astmayhdistyksestä, Itä-Uudenmaan psoriasisyhdistyksestä sekä Porvoon reumayhdistyksestä. Kaikkien yhteinen viesti oli, että erikoissairaanhoito toimii hyvin, mutta perusterveydenhuollon toiminnoissa on omia haasteitaan. Tarvitaan omaa aktiivisuutta, jos haluaa päästä eri palveluiden piiriin. Erityisesti monisairaan tilanne on hankala, kun eri terveydenhuollon yksiköt eivät tunnu toimivan yhteistyössä.
Panelistien mielestä digipalvelut tukevat hyvin muita palveluita. Tosin he totesivat kaikki olevansa valveutuneita digikäyttäjiä. He olivat myös huomanneet, että kaikki hyvinvointialueen työntekijätkään eivät aina täysin ole selvillä, miten toimitaan eri tilanteissa. Tämä voi johtua esimerkiksi siitä, että kunnat ajattelevat vielä liian itsenäisesti.
Panelisteilla oli päättäjille selvä viesti: järjestöjen palveluiden osuutta pitäisi tuoda vielä enemmän osaksi hoito- ja palveluketjuja. Myös vertaistuen merkitystä korostettiin. Sille täytyisi luoda enemmän mahdollisuuksia. Esimerkiksi Porvoon sairaalan Olkatoiminta ei ole vielä lähtenyt käyntiin kunnolla. Tarvittaisiin lisää vapaaehtoisia, jotta toiminta saisi enemmän näkyvyyttä.
Tilaisuuden lopuksi yleisöä puhututti edelleen järjestöjen rooli hyvinvointialueella. Toivottiin, että sote-ammattilaiset ohjaisivat aktiivisemmin asiakkaita järjestöjen toiminnan pariin.
Kehittämisjohtaja Blomberg muistutti järjestöjä kuvaamaan oma toiminta ja palvelut Itä-Uudenmaan palvelutarjottimille, josta löytyy sekä kuntien että järjestöjen tarjontaa. Hän myös kertoi, että palvelutarjottimen täydentämisessä saa apua hyvinvointialueelta.
Allergia-, iho- ja astmaliitto, Psoriasisliitto, Reumaliitto ja Suolistosairaudet ry jatkavat myös ensi vuonna eri hyvinvointialueella pidettäviä tilaisuuksia.