Hallitus neuvottelee kehysriihessä tulevan vuoden budjetista, ja pöydällä on jälleen sosiaali- ja terveysalan järjestöjen rahoitus. Leikkaako hallitus lisää sote-järjestöiltä ja kasvattaako se sote-palveluiden kuormitusta?
Kolmannen sektorin roolia on perinteisesti pidetty merkittävänä osana yhteiskuntaa ja hyvinvointivaltiota. Järjestöt, säätiöt ja yhdistykset toimivat kansalaistoiminnan ytimessä ja tarjoavat lukuisia paikkoja vapaaehtoistoiminnalle. Samalle ne järjestävät helposti saavutettavia ja kohderyhmälähtöisiä palveluita täydentämään julkisen vallan lakisääteisiä palveluita.
Järjestöjen toiminnot ovat osa sote-palvelujärjestelmää
Sosiaali- ja terveysalan järjestöjen toiminnot ovat vakiintuneet osaksi valtakunnallista ja paikallista palvelujärjestelmää. Osa järjestöistä tuottaa hyvinvointialueiden tarpeisiin näiden järjestämisvastuulla olevia palveluita. Kuitenkin valtaosa järjestöjen toiminnasta on kohderyhmien tarpeisiin räätälöityjä toimintoja ja palveluita. Toiminnan toteuttamisesta vastaavat yleensä vapaaehtoiset.
Järjestöt tuovat oman panoksensa terveyden edistämiseen ja ongelmien ennaltaehkäisyyn. Molemmissa tehdään yhteistyötä niin kuntien kuin hyvinvointialueiden kanssa. Yhdessä mietitään työnjakoa ja tuotetaan toimivia palvelupolkuja, joihin sisällytetään olennaisena osana myös yhdistysten toimintaa ja palveluita.
Sote-järjestöiltä leikkaaminen on lyhytnäköistä
Järjestöjen rahoitusta on nykyisen hallituksen aikana vähennetty. Rahoituspäätökset tehdään käytännössä sosiaali- ja terveysministeriössä, ja päätöksiin vaikuttaa yhä enemmän poliittinen tahtotila. Hallitus neuvottelee 21.–22.4. pidettävässä kehysriihessä tulevan vuoden budjetista. Yhtenä aiheena kehysriihessä on sosiaali- ja terveysalan järjestöjen rahoitus.
Osa poliittisista päättäjistä on esittänyt julkisuudessa näkemyksiä siitä, että järjestöjen toiminta olisi tehotonta ja myönnetty rahoitus ei tosiasiallisesti päätyisi hyödyttämään kohderyhmää. Argumentaatio on ollut välillä kärjistävää ja sote-järjestöjen roolia suuresti vähättelevää.
Hyvinvointialueiden johtajat ovat puolustaneet tuoreessa kannanotossaan niin alueellisten kuin valtakunnallisten järjestöjen roolia hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä. Myös kunnat ovat osoittaneet tukensa järjestöjen tekemälle työlle.
Järjestöjen kattojärjestö Sosten tekemän laskelman mukaan vuonna 2023 järjestöille annettu yksi euro vähensi julkisen sektorin kustannuksia yli 1,4 eurolla. Sote-järjestöjen valtionavustusten leikkaaminen olisi siis lyhytnäköistä, sillä järjestöjen tarjoamat palvelut ovat kustannustehokkaita.
Järjestöt vastustavat lisäleikkauksia
Järjestöt ovat aktivoituneet kevään aikana puolustamaan tekemänsä työn merkitystä. Vapaaehtoistoiminnan kattojärjestö Kansalaisareena on toimittanut sosiaali- ja terveysministeriöön vetoomuksen hyvinvointivaltion puolesta.
Järjestöt kokoontuvat Sosten johdolla 21.4. Helsingin keskustassa osoittamaan mieltä kansalaisyhteiskunnan ja heikoimmassa asemassa olevien ihmisten puolesta sekä vastustamaan uusia leikkauksia sote-järjestöjen avustuksiin. Samanaikaisesti pidetään mielenosoitus sosiaalipalveluiden puolesta. Sen organisoi sosiaalialan ammattijärjestö Talentia.
Järjestöjen tekemästä työstä leikkaaminen ei ole säästöä. Päinvastoin se heikentää monen vaikeassa elämäntilanteessa olevan mahdollisuutta saada joustavasti tukea ja apua omaan arkeensa. Tätä heikennystä hyvinvointialueet eivät voi omalla toiminnallaan korvata.
Erityisasiantuntija Risto Heikkinen, Allergia-, iho- ja astmaliitto