Viisihenkisen perheemme yhdellä lapsella on vakavia ruoka-aineallergioita, jotka vaikuttavat arkeemme monella tavalla. Lapsen allergiat on havaittu jo vauvaiässä.
Olemme alusta asti päättäneet, että koko perhe syö pääasiassa samaa ruokaa. Se helpottaa suunnittelua, vähentää vahinkoaltistusten riskiä ja tuntuu tasapuoliselta kaikkia kohtaan. Ja kun kaikilla on sama ruoka, ei haittaa, vaikka ruokailutilanteessa joku maistaisi vahingossa sisaruksen lautaselta.
Allerginen lapsi on perheen vanhin, tällä hetkellä eskarilainen. Hän ymmärtää jo itse varoa allergisoivia ruoka-aineita, eli maitoa, kananmunaa ja pähkinää. Kun kotona on myös pienempiä sisaruksia, turvallinen arki rakentuu pienistä asioista: käsien pesemisestä, yhteisistä säännöistä ja siitä, että ruokailuissa on selkeät toimintatavat, kuten kaikilla omat astiat.
Onko maitohappo maitoa?
Arjessa huolellisuus on vanhempien vastuulla. Olen joutunut pitkän allergiataipaleen aikana pohtimaan monia erikoisiakin asioita ja skenaarioita. Olen esimerkiksi pohtinut, kulkeutuuko lehmän maitoproteiini lapseen rintamaidon kautta, onko maitohappo maitoa (ei ole), voiko ”maito”-kuitua sisältävää kantoliinaa käyttää (en ole kokeillut) ja onko vegaaninen aina yhtä kuin maidoton.
Lisäksi olen monesti miettinyt voiko astianpesukoneeseen jäänyt pieni juustonmurunen levitä puhtaille astioille. Yleensä päädyn pyöräyttämään koneen uudelleen. Tai kun lämmitän ruokaa uunissa tai mikrossa mietin, voiko aiemmin lämmitetyn juustoleivän höyryistä jäädä jotain laitteen sisäkattoon ja pudota myöhemmin allergisen lapsen annoksen päälle. Yleensä lämmitänkin allergisen lapsen ruuat ensin.
Eväät kulkevat mukana
Kotona ruoka-allergiat ovat usein paremmin hallittavissa. Haasteet ovat yleensä vastassa kodin ulkopuolella, kuten kyläillessä, tapahtumissa, ravintoloissa tai harrastusten parissa. Ensiapuna annettava Epipen kulkeekin aina matkassa.
Moneen paikkaan on silti turvallisinta varautua omilla eväillä. Toisinaan lapselle soveltuvan ruuan järjestäminen tuottaa pulmia, mutta joskus esimerkiksi ravintoloissa järjestetään ihania yllätyksiä. Vanhempi saa olla tarkkana, sillä monesti maito voidaan virheellisesti sekoittaa laktoosiin. Ne ovat kuitenkin kaksi eri asiaa.
Yleensä sopivaa ruokaa löytyy reissusta ainakin ruokakaupoista. Myös lähes 90-vuotias mummoni on muuttanut vuosikymmeniä käytössä olleita reseptejään, ja tarjolla on aina kyläreissuilla myös esikoiselleni sopivia ruokia.
Tunteja tuoteselosteiden äärellä
Yksi asia, johon en ennen allergia-arkea osannut varautua, on tuoteselosteiden tutkimiseen kuluva aika. Olen viettänyt tunteja ja tunteja ruokakauppojen käytävillä vertaillen tuotteita ja metsästäen allergeeneja.
Silmä on harjaantunut vuosien varrella, mutta silti yllätyksiä tulee vastaan. Etenkin maitoa voi löytyä aivan odottamattomistakin tuotteista, kuten lihaliemikuutioista, nestesaippuasta, hammastahnasta tai tikkarista.
Myös tuttujen tuotteiden ainesosaluetteloa täytyy seurailla säännöllisesti, sillä joskus reseptit voivat muuttua. Myös sosiaalisen median allergialasten ryhmistä saa hyviä vinkkejä uusiin tuotteisiin tai epäselviin tuotemerkintöihin.
Haasteista huolimatta arki kyllä sujuu
Vaikka allergiat tuovat omaa kuormitustaan, niiden kanssa pärjää. Ennakointi, rauhallinen suhtautuminen ja käytännölliset rutiinit auttavat. On myös tärkeää, että sekä lapsi että aikuiset tietävät miten toimia, jos jotakin sattuu. Se luo turvallisuutta ja vähentää pelkoa. Myös vaihtoehtoisten tuotteiden laaja saatavuus helpottaa arjen ruuan monipuolistamista.
Olemme saaneet paljon vertaistukea ja tietoa Allergia-, iho- ja astmaliiton tapahtumista, kursseista ja kampanjoista. Haluan omalta osaltani olla mukana lisäämässä allergiatietoutta, ja siksi toimin liiton somelähettiläänä ja jatkossa myös kokemustoimijana.
Lapsen elämä muuttuu jälleen ensi vuonna, kun koulu alkaa. Muutokset ovat aina jännittäviä, kun tutut rutiinit ja aikuiset lapsen ympärillä muuttuvat. Koululaisen kanssa on totuttava siihen, että lapsi alkaa kulkea esimerkiksi kavereilla ilman aikuista. Toiveissa on, että allergiat jossain kohden väistyvät, ja pääsen siitä myös tulevaisuudessa vaikkapa blogin muodossa kertomaan.
Somelähettiläs ja kokemustoimija Noora