Atopia lapsuudesta aikuisuuteen
Ihoni on ollut nuoresta asti huonossa kunnossa. Erityisesti käteni kuivuivat niin pahasti, että niihin tuli haavoja ja rasvaaminen oli jatkuvaa. Ensimmäisen lapseni syntymän aikaan tiskattiin vielä käsin, ja tietty tiskiaine rikkoi käteni täysin. Sen jälkeen en ole siihen enää koskenut. Onneksi miedommat tiskiaineet ovat olleet hellävaraisempia.
Atopiaihon kanssa on tullut koettua monenlaista. Talvet ovat erityisen haastavia, paksut vaatteet ja lämmityskausi pahentavat oireita. Kesäisin atooppinen ihottuma on yleensä paremmassa kunnossa. Eräänä vuonna pääsin Kanarialle atopiakurssille, ja siellä aurinko, merivesi ja vertaistuki tekivät ihmeitä. Ihoni parani reissun ansiosta selvästi.
Arki atopian kanssa, rasvausta ja hoitoa
Arkeni on yhtä rasvaamista. Saunan jälkeen mietin usein, jaksanko taas rasvata, mutta pakko se on. Tällä hetkellä päänahkani kutisee jatkuvasti, ja selässä on kuivia kohtia, joita on vaikea hoitaa yksin. Kasvoissani oireilevat otsa, kulmakarvat ja silmäluomet. Saa nähdä mitä käy, kun tulee syksy ja talvi ja pitää laittaa paksummin päälle. Silloin iho alkaa yleensä oireilla.
Atopian lisäksi minulla on astma, erilaisia allergioita ja keliakia. Tasapainottelen näiden kanssa päivittäin. Vaikka hoitoväsymys yrittää välillä hiipiä, tsemppaan hoitamisen kanssa. Se on osa elämääni.
Ihorauha ja neuvojen tulva
Ihorauha on asia, jota kaipaan. Saan jatkuvasti neuvoja ja ihmettelyä erityisesti käsieni ihottumasta. Niitä neuvoja ei enää jaksaisi kuunnella. Kyllä minä tiedän ja olen kokeillut vaikka mitä. Ei ihoni kunto ole neuvoista kiinni. Toivoisin, ettei toisten ihoon puututtaisi. Jokainen tuntee oman ihonsa parhaiten.
Vertaistuki tuo helpotusta
On ollut helpottavaa kohdata muita atoopikkoja. Kun näkee toisen rapsuttelevan päänahkaa tai käsiään, tietää ettei ole yksin. Olemme samassa veneessä. Olen osallistunut atopiayhdistyksen tapahtumiin ja kursseille. Nyt toimin Eteläisen Suomen Atopiayhdistyksen hallituksen varajäsenenä. Lähdin mukaan, koska halusin antaa oman panokseni. Varajäsenyys mahdollistaa maltillisen työmäärän.
Ei kannata jäädä yksin atopian kanssa
Haluaisin sanoa muille atoopikoille ja kaikille ihosairauksista kärsiville, ettei kannata jäädä yksin. Kysy, tutki ja etsi tietoa. Vertaistuki voi olla korvaamaton apu. Jos löytää edes yhden ihmisen, jolla on samankaltainen sairaus, se voi helpottaa oloa merkittävästi.
Uskon, että sairauksien kanssa asenne ratkaisee. Kun ei anna sairauden vallata koko elämää ja selviää alkusokista, niin siitä kyllä selviää. Sairaus tulee osaksi elämää, mutta se ei ole koko elämä.
Terveisin Marjatta